Assigned Amount Unit (AAU)
Kioton pöytäkirjan ensimmäisen tavoitekauden päästöyksikkö. Päästöyksiköt lasketaan hiilidioksidiekvivalenttitonneina, eli eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävä potentiaali huomioidaan ja ne suhteutetaan hiilidioksidin ilmastoa lämmittävän potentiaalin mukaan ja lasketaan tonneina (1000 kg).
Ad hoc Working Group on further commitments for Annex I Parties under the Kyoto Protocol (AWG-KP)
Kioton pöytäkirjan alainen työryhmä, joka perustettiin Kioton pöytäkirjan osapuolien toimesta Montrealin osapuolikonferenssissa 2005. Työryhmän tehtävänä on käsitellä teollisuusmaiden päästövähennyssitoumuksia Kioton pöytäkirjan alla ensimmäisen tavoitekauden, eli vuoden 2012 jälkeen. Työryhmä asetettiin työskentelemään Kööpenhaminan kokoukseen asti. Toinen ns. Balin tiekartassa sovituista kahdesta neuvotteluraiteista.
Ad hoc Working Group on Long-term Cooperative Action under the Convention (AWG-LCA)
YK:n ilmastonmuutoska koskevan puitesopimuksen alainen sopimustyöryhmä, joka perustettiin Balin osapuolikonferenssissa 2007. Työryhmä käsittelee pitkän aikavälin yhteistyötä ilmastonmuutokseen vastaamiseksi ja työskentelyyn osallistuu myös osapuolet, jotka eivät ole ratifioineet Kioton pöytäkirjaa (erit. Yhdysvallat). Toinen ns. Balin tiekartassa sovituista kahdesta neuvotteluraiteista.
käsittelevän ad hoc-työryhmän
Alliance of Small Island States (AOSIS)
Pienten saarivaltioiden liitto. Liittoon kuuluu varsinaisina tai tarkkailijajäseninä 43 saari- tai alavan alueen rannikkovaltiota. Sen jäsenet ovat Alankomaiden Antillit, Amerikan Samoa, Antigua ja Barbuda, Bahamasaaret, Barbados, Belize, Cooksaaret, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Fidzi, Grenada, Guam, Guinea-Bissau, Guyana, Haiti, Jamaika, Kap Verde, Kiribati, Komorit, Kuuba, Kypros, Malediivit, Marshallsaaret, Mauritius, Mikronesia, Nauru, Niue, Palau, Papua-Uusi-Guinea, Salomosaaret, Samoasaaret, São Tomé ja Principe, Seychellit, Singapore, St. Kitts ja Nevis, Saint Lucia, St. Vincent ja Grenadiinit, Surinam, Tonga, Trinidad ja Tobago, Tuvalu, Vanuatu ja Yhdysvaltain Neitsytsaaret.
Annex I
Ks. liite I.
Annex II
Ks. liite II.
Balin tiekartta
Balin osapuolikonferenssissa sovittu neuvottelupaketti, jonka pohjalta on käyty neuvotteluja Kioton pöytäkirjan ensimmäisen tavoitekauden jälkeisestä jatkosopimuksesta. Neuvottelut on tiekartan mukaan määrä saada päätökseen vuoden 2009 loppuun mennessä.
Clean Development Mechanism (CDM)
Ks. puhtaan kehityksen mekanismi.
Conference of the Parties (COP)
Ks. osapuolikonferenssi.
Group of 77 (G77)
Kehitysmaiden yhteinen neuvotteluryhmä. G77 perustettiin vuonna 1964 YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) kokouksessa, ja siihen kuuluu 131 kehitysmaata. Ilmastoneuvotteluissa G77 esiintyy yhdessä Kiinan kanssa.
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli
Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC. Maailman johtavien ilmastotutkijoiden muodostama asiantuntijaelin, joka laatii ilmastonmuutosta koskevia tieteellisiä selvityksiä ja raportteja. IPCC:n perustivat vuonna 1988 Maailman ilmatieteellinen järjestö (WMO) ja YK:n ympäristöohjelma (UNEP). IPCC:n toimintaan osallistuu noin 4 000 tiedemiestä.
Indirect land use change impacts on biofuels (ILUC)
Biopolttoaineiden epäsuorilla maankäyttövaikutuksilla tarkoitetaan sitä, kun biopolttoainekäytön tuoma lisäkysyntä viljelykasveille siirtää olemassaolevaa viljelyä uusille maille. Esimerkiksi Euroopan kasviöljytuotannosta jo yli 60% käytetään biopolttoaineisiin. Kysyntä ruokakäyttöön ei ole kuitenkaan vähentynyt, joten kasviöljyjä on tuotava paljon entistä enemmän. Tämä aiheuttaa suurta lisäkysyntää esimerkiksi palmuöljylle, ja uutta tuotantoalaa raivataan Kaakkois-Aasian sademetsiin ja soille. Koska metsät ja suot ovat valtavia hiilivarastoja ja tämä hiili vapautuu suurilta osin ilmakehään raivatessa, syntyy päästöjä. Useiden arvioiden mukaan nämä epäsuorat päästöt ovat niin suuria, että kasviöljydieselien päästöt ovat kokonaisuudessaan fossiilisia suuremmat.
”kuuma ilma”
Termillä viitataan joidenkin valtioden suuriin määriin käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia, jotka ne haluaisivat siirtää uudelle päästökauppakaudelle. Auuret määrät halpoja päästöoikeuksia voivat vähentää muiden maiden kannustimia toteuttaa todellisia, kotimaisia päästövähennyksiä. EU:n uusilla jäsenmailla ja muilla entisillä sosialistimailla, on runsaasti ylimääräisiä päästöoikeuksia, sillä vertailuvuonna 1990 useissa niistä oli vielä käytössä tehoton ja energiaa tuhlaava komentotalous.
ilmastosopimus
YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus on YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992 solmittu sopimus, jolla teollisuusmaat lupasivat jäädyttää päästönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Vuonna 1997 sopimusta täydennettiin kolmannessa osapuolikonferenssissa Kioton pöytäkirjalla.
Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC)
ks. hallitustenvälinen ilmastopaneeli.
Joint Implementation (JI)
ks. yhteistoteutus.
joustomekanismit
myös Kioton mekanismit. Kioton pöytäkirjan mekanismit, joilla valtiot voivat vähentää päästöjä toisessa maassa ja laskea näin saadun päästöjen vähennyksen tai osan siitä hyväksi omassa tavoitteessaan. Joustomekanismeja perustellaan joustavuudella ja kustannustehokkuudella. Joustomekanismit ovat päästökauppa, yhteistoteutus ja puhtaan kehityksen mekanismi.
Kioton mekanismit
ks. joustomekanismit.
Kioton pöytäkirja
Kiotossa, Japanissa kolmannessa osapuolikonferenssissa solmittu ilmastosopimusta täydentävä pöytäkirja, jossa teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään kuuden kasvihuonekaasun yhteen laskettuja päästöjä keskimäärin vähintään 5,2 % vuoden 1990 tasosta vuosiin 2008-12 mennessä. Pöytäkirja mahdollistaa myös päästöjen vähentämisen kotimaan ulkopuolella joustomekanismien avulla.
Land use, land-use change, and forestry (LULUCF)
Kansallisissa kasvihuonekaasujen inventaariossa (raportoinnissa) käytetty sektori, jolla viitataan ihmisen aiheuttamiin, maankäytöstä, maankäytön muutoksista ja metsätaloudesta syntyviin päästöihin.
Liite I
Annex I. Ilmastosopimuksen liite I luettelee valtiot, jotka sitoutuivat jäädyttämään päästönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Kioton pöytäkirjassa liite I -maille on päästöjenvähennystavoitteet kaudelle 2008-12. Liitteeseen kuuluvat käytännössä kaikki teollisuusmaat eli 24 alkuperäistä OECD-maata, Euroopan unioni ja 14 siirtymätalouden maata.
Liite II
Annex II. Liite II:een kuuluvat vauraat läntiset teollisuusmaat eli 24 alkuperäistä OECD:n jäsenvaltiota ja Euroopan unioni. Niillä on erityinen velvollisuus tukea kehitysmaita.
Least Developed Countries (LDCs)
Maailman köyhimmät maat, jotka toimivat myös ilmastoneuvotteluissa omana ryhmänään. YK:n yleiskokous on määritellyt maailman vähiten kehittyneisiin maihiin kuuluvan 50 maata.
Marrakeshin sopimus (Marrakesh Accords)
Osapuolikonferenssissa Marrakeshissä vuonna 2001 hyväksytyt päätökset, jotka sisältävät suositukset Kioton pöytäkirjan toimeenpanosäännöistä. Kokousessa sovittiin mm. valvonnasta ja rangaistuksista, jotka seuraavat, jos maa ei saavuta päästötavoitteitaan sekä säännöistä Kioton pöytäkirjan joustomekanismeille. Marrakeshin sopimukset sisältävät myös ilmastosopimukseen sisältyvien kehitysmaiden tukemista koskevien velvoitteiden toimeenpanon tehostamista koskevia sääntöjä.
Meeting of the Parties (MOP)
ks. osapuolikokous.
Nationally Appropriate Mitigation Action (NAMA)
Kansallisesti tarkoituksenmukaisia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimia, joiden tulee olla mitattavissa, raportoitavissa ja todennettavissa. Osana Kööpenhaminan julistusta (2009) kehitysmaita (ei-liitteenI-maat) kannustettiin laatimaan ja ilmoittamaan NAMA-suunnitelmat.
National Adaptation Programme of Action (NAPA)
Kansalliset sopeutumissuunnitelmat, joissa vähiten kehittyneet kehitysmaat listaavat kiireellisimmät ilmastonmuutokseen varautumisen tarpeensa.
Organization for Economic Cooperation and Development (OECD)
teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö. OECD:hen kuuluvat Australia, Belgia, Espanja, Etelä-Korea, Hollanti, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Kreikka, Luxemburg, Meksiko, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekin tasavalta, Turkki, Unkari, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat.
osapuoli
valtio tai Euroopan unionin tapauksessa ryhmittymä, joka on ratifioinut sopimuksen ja tullut näin sen velvoitusten piiriin. Ilmastosopimuksessa osapuolet jaetaan liitteeseen I kuuluviin (teollisuusmaat) ja sen ulkopuolisiin (kehitysmaat) valtioihin.
osapuolikokous (MOP)
Meeting of the Parties. Ilmastosopimuksen osapuolikonferenssin yhteydessä järjestettävä Kioton pöytäkirjan osapuolten päättävä kokous.
osapuolikonferenssi (COP)
Conference of the Parties. Ilmastosopimuksen osapuolten vuosittainen päättävä kokous. Ensimmäinen osapuolikonferenssi COP1 pidettiin Berliinissä 1995, COP2 Genevessä 1996, COP3 Kiotossa 1997, COP4 Buenos Airesissa 1998, COP5 Bonnissa 1999, COP6a Haagissa 2000 ja sen jatkokokous COP6b Bonnissa 2001, COP7 Marrakeshissa 2001 ja COP8 New Delhissä 2002.
protokolla
ks. pöytäkirja.
puhtaan kehityksen mekanismi
Clean Development Mechanism (CDM). Teollisuus- ja kehitysmaiden välinen yhteistoteutusjärjestelmä. Yksi Kioton pöytäkirjan joustomekanismeista. Puhtaan kehityksen mekanismissa teollisuusmaa voi saada hyvitystä vähentämällä projekteilla päästöjä kehitysmaissa.
pöytäkirja
lisäys olemassa olevaan sopimukseen. Pöytäkirja pitää allekirjoittaa ja ratifioida erikseen. Pöytäkirjalla täydennetään usein sopimuksia lisäämällä uusia ja tarkempia tavoitteita.
ratifiointi
sopimuksen lopullinen hyväksyminen, jonka suorittaa usein valtion parlamentti tai muu lakia säätävä elin. Kun riittävä määrä valtioita on ratifioinut sopimuksen, se astuu voimaan. Kioton pöytäkirjan voimaanastuminen edellyttää, että sen ratifioi 55 valtiota, jotka edustavat vähintään 55:tä prosenttia teollisuusmaiden (liite I -maat) päästöistä.
Reduced Emissions from Deforestation and Degradation (REDD)
Termillä tarkoitetaan mekanismeja, joilla vähennetään hiilidioksidipäästöjä torjumalla metsäkatoa ja metsien heikkenemistä, etenkin kehitysmaissa. Metsien tuhoutumisesta ja heikkenemisestä on arvioitu syntyvänä jopa 20 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Päästöjä voidaan vähentää pysäyttämällä metsien hävittäminen, metsiä suojelemalla, niiden hiilivarastot turvaamalla, metsien käsittelyä ja hoitoa kehittämällä jne. Erilaisista REDD-mekanismeista on neuvoteltu YK:n ilmastosopimuksen alla, mutta myös siitä erillään, itsenäisinä mekanismeina. Mekanismeihin sisältyy yleensä erilaisia rahoituskeinoja teollisuusmailta tai markkinoilta runsaan metsäkadon kehitysmaille, joiden avulla metsien hiilivarastojen hupenemista voitaisiin hillitä
REDD:iin sisältyy uhkia ja mahdollisuuksia. Ympäristö- ja kehitysjärjestöt ovat pelänneet REDD-mekanismin olevan pahimmillaan tuhoisa: ilmastopäästöt eivät vähene, paikallisten ihmisten oikeudet eivät toteudu ja luonnonmetsiä muuttuu puuplantaaseiksi. On vaarana, että samalla kun metsää suojellaan tietyllä alueella, hakkuut ja niistä aiheutuvat päästöt siirtyvät muille alueille. Ei myöskään ole varmaa, kuinka pysyviä REDD-hankkeissa syntyneet päästövähennykset ovat, sillä metsä voi esimerkiksi palaa yhdessä yössä – vieden mukanaan päästövähennykset. Lisäksi pilottihankkeissa hiili- ja öljy-yhtiöt suunnittelivat kuittaavansa merkittävän osan kotimaassaan syntyvistä päästöistään REDD-hankkeen tuottamilla päästövähennysyksiköillä -eli yhtiöt kuvittelevat voivansa jatkaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä, vaikka siitä ensisijaisesti pitäisi päästä eroon.
Subsidiary body
Osapuolikonferenssin avustava toimielin. Puitesopimuksen yhteydessä on kaksi pysyvää toimielintä; Subsidiary Body for Implementation (SBI) ja the Subsidiary Body for Scientific and Technological Advice (SBSTA). Toimielimiä voidaan perustaa lisää tarpeen mukaan.
Subsidiary Body for Implementation (SBI)
Osapuolikonferenssin avustava toimielin, joka laati suosituksia sopimuksen toimeenpanosta sekä arvio ilmastosopimuksen toimeenpanoa inventaarioraporttien ja maaraporttien tietojen pohjalta. SBI myös avustaa Kioton pöytäkirjan toimeenpanossa vastaavalla tavalla.
Subsidiary Body for Scientific and Technological Advice (SBSTA)
Osapuolikonferenssin avustava toimielin, joka avustaa antamalla tietoja ja neuvoja ilmastosopimukseen liittyvissä tieteellisissä ja teknisissä kysymyksissä. SBSTA myös avustaa Kioton pöytäkirjan toimeenpanossa vastaavalla tavalla.
tavoitekausi
Aika, jota päästöjenvähennystavoitteet koskevat. Kioton pöytäkirjan ensimmäinen tavoitekausi on 2008-12.
UNCCD
United Nations Convention to Combat Desertification. YK:n aavikoitumissopimus.
UNCED
United Nations Conference on Environment and Development. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi.
UNDP
United Nations Development Programme. YK:n kehitysohjelma.
UNEP
United Nations Environment Programme. YK:n ympäristöohjelma.
United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC)
Ks. ilmastosopimus.