Metaani
Metaani (CH4) on toiseksi merkittävin ihmisen tuottama kasvihuonekaasu. Se on hiilidioksidia lyhytikäisempi, mutta sen kasvihuonevaikutus on lyhyellä aikavälillä monikymmenkertainen hiilidioksidiin verrattuna. Metaanin pitoisuus ilmakehässä on noussut ihmisen toiminnan takia esiteollisen ajan 715 ppb (parts per billion) pitoisuudesta 1774 ppb:n pitoisuuteen.
Metaani on voimakas, mutta lyhytikäinen kasvihuonekaasu
Maailmanlaajuisista 582 miljoonan tonnin vuotuisista päästöistä ihmisen aiheuttamia on yli 60%, joka vastaa 7,9 miljardia tonnia hiilidioksidia. Reilu 14% ihmisten tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä on metaania. Kuva 8 esittelee ihmisen aiheuttamia metaanipäästöjä.
|
Kuva 7. Metaanipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä viimeisen 10 000 vuoden aikana (iso kuva) ja vuodesta 1750 nykypäivään (pieni kuva). |
Kuva 8. Globaalit metaanipäästöt vuosina 1970-2004. |
Taulukko 8 puolestaan esittää metaanin luonnollisten lähteiden osuuksia ja vuotuisia määriä.
|
Taulukko 8. Metaanin luonnolliset lähteet
|
||
| Lähde | Osuus | Määrä |
| Suot ja kosteikot | 72 % | 115 Mt |
| Termiitit | 13 % | 20 Mt |
| Valtameret | 10 % | 19 Mt |
| Muut | 9 % | 15 Mt |
|
Lähde: IPCC 1996 |
||
Suomen vuotuiset metaanipäästöt vastaavat yhteensä viittä miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Päästöjen jakautuminen esitetään taulukossa 9. Määrät on muutettu laskennallisesti hiilidioksidiksi (MtCO2 eli miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina päästöinä sadan vuoden ajalta).
|
Taulukko 9. Suomen metaanipäästöt
|
||
| Lähde | Osuus | Määrä |
| Kaatopaikat ja jäteveden puhdistus | 53 % | 2,6 MtCO2 |
| Karjatalous (märehtiminen ja lanta) | 38 % | 1,9 MtCO2 |
| Energiantuotanto |
9 % |
0,5 MtCO2 |
|
Lähde: Tilastokeskus 2006 |
||
Vaikka metaanin pitoisuus ilmakehässä on vain alle kaksi tilavuusmiljoonasosaa (0,0002 %), se vastaa lähes viidenneksestä kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksesta. Metaanin lämmityspotentiaali (GWP100) on 23, josta suora vaikutus eli maapallon lämpösäteilyn pidättäminen muodostaa 7,5. Loppuosa vaikutuksesta aiheutuu epäsuorasti, kun metaani reagoi alailmakehässä hydroksyyli-ionien kanssa muodostaen otsonia, joka on myrkky ja kasvihuonekaasu, ja yläilmakehässä muodostaen vesihöyryä, joka on kasvihuonekaasu.