EtusivuIlmastonmuutosUutisetPuheenvuorotOpetus ja pelitLisätietoa

Eläimet

Ilmastonmuutos vaikuttaa eläimiin muuttamalla niiden elinympäristöä, ravintokasveja tai -eläimiä ja luontaisia vihollisia ennakoimattomalla tavalla. Kasvillisuuden muutokset vaikuttavat oleellisesti myös eläinlajien selviämiseen, koska usein ekosysteemien kasvi- ja eläinlajit ovat toisistaan riippuvaisia. (IPCC 1996) Jos maapallon keskilämpötila nousee yli 1,5–2,5 °C, noin 20–30 % tähän mennessä tutkituista kasvi- ja eläinlajeista tulee aiempaa uhanalaisemmiksi (IPCC 2007).

Tuholaiset ja vierasperäiset lajit saattavat yleistyä lisääntyneen lämmön ansiosta. Kuusikääriäinen, joka normaalisti aiheuttaa tuhoja vain lämpiminä vuosina, voi tuhota laajoja alueita Kanadan havumetsissä. (IPCC 1996) Ruskomäntypistiäinen leviää puolestaan Suomen metsissä (Korpilahti & al 1996).

Muuttolintujen ja vaeltavien eläinten ravinnonsaanti vaarantuu

Varmin vaikutus ilmastonmuutoksella on muuttolintuihin ja vaeltaviin eläimiin, jotka ovat riippuvaisia vaellusreitin varrella olevista kausittaisista ravinnonlähteistä. Jos kevään lämpeneminen siirtää hyönteisten tai kalojen lisääntymisaikatauluja, voi seurauksena olla vaeltavien lintu- ja eläinlajien joukkokuolemia. Tulvat ja niiden aiheuttamat muutokset jokien vesistöissä voivat uhata vaeltavia kalakantoja. (IPCC 1997)

Jokien lämpenemisen odotetaan aiheuttavan kylmien vesien kalojen, kuten lohikalojen elinalueiden tuhoutumista. (IPCC 1996) Kanadan rantavesien lämpeneminen kahdella asteella vuoteen 2070 mennessä uhkaisi Tyynenmeren lohilajien elinalueita. (IPCC 1996)

Napojen ja vuoristojen eläinlajien elinalueet pienenevät tai häviävät

Pohjoisen jäämeren jäälauttojen odotettu sulaminen uhkaa monien eläinlajien elinolosuhteita. Jään alapinnalla elävä levä on meriekosysteemin perusta, joka ruokkii kala- ja lintukantoja sekä vaikuttaa valaisiin ja hylkeisiin. Jäälautoista riippuvaisten lajien kuten jääkarhujen ja mursujen odotetaan taantuvan. Myös vuoristojen eliölajit kärsivät koska niille suotuisat elinalueet pienenevät. (IPCC 1996)

Koralliriutat ja niiden hyvin monimuotoinen eliöstö altistuvat helposti ilmastonmuutoksen vaikutuksille, sillä useimmat korallilajit elävät lämmönsietokykynsä rajoilla. Koralliriutat reagoivat sekä odotettuun merenpinnan nousuun että meriveden lämpötilan kasvuun. (IPCC 2007) Meriveden lämpeneminen jo 1–2 asteella johtaa korallieliöiden kuolemiseen eli korallin "vaalenemiseen" ja 3–4 asteen lämpeneminen koko riutan tuhoon (IPCC 1997). Nopea merenpinnan nousu saattaisi myös haitata koralleja, jotka elävät vain matalassa vedessä. 

Lämpeneminen aiheuttaa tuhoja lajirikkailla koralliriutoilla

Korallien tuhoutumisen myötä kärsivät myös niistä riippuvaiset lajit. Tämä vaikuttaa maailmanlaajuisesti eliölajien sukupuuttotahtiin, sillä koralliriutat ovat toiseksi lajirikkain ekosysteemi maailmassa sademetsien jälkeen. Riuttojen lajirikkaus on merkittävää myös kalastukselle, sillä ne tuottavat noin 12 % merien äyriäis- ja kalansaaliista. (IPCC 1997) Tiettyjen arvioiden mukaan 65 % merten kalalajeista on riippuvainen riutoista jossain elämänvaiheessaan (Myers 1992).

Tutkijat ovat jo raportoineet ilmaston lämpenemisen aiheuttaneen ennätykselliset tuhot maailman koralliriutoilla. Koralliriuttojen tuhoutumisella voi olla vakavia vaikutuksia miljoonien ihmisten toimeentuloon.(NOAA 1998)

Vuoden 1998 korallituhot olivat ennätyksellisen laajat. Niiden vaikutukset biodiversiteettiin, kalastukseen ja turismiin ovat merkittäviä. Joissakin osissa Intian valtamerta kuolleisuus on jopa 90 % luokkaa ja matalat riutat Malediiveilla, Sri Lankassa, Keniassa ja Tansaniassa ovat tuhoutuneet lähes täysin. Myös Kaakkois-Aasian riutat ovat kärsineet voimakkaasti. (NOAA 1998)