Itämeri
 Kuva 1. Itämeren laajimmat jäätilanteet eri vuosina |
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Itämeren alueella arvioi vuoden 2008 alussa ilmestynyt Assessment of Climate Change for the Baltic Sea (BACC). Sen mukaan ilmastonmuutoksen myötä talvet ovat tulevaisuudessa leudompia ja sateisempia kuin nykyisin. Itämeri jäätyy talvella aiempaa pienemmältä alueelta, ja jäätalven kesto lyhenee. Joet kuljettavat Itämereen enemmän makeaa vettä kuin aikaisemmin, jolloin veden suolapitoisuus laskee. Kun lämpötila kohoaa, eliöt tulevat toimeen pohjoisempana kuin aikaisemmin. Toisaalta alentunut suolaisuus siirtää levinneisyysalueita kohti etelää ja länttä, missä suolapitoisuus on korkeampi. Kasvavan jokien valuman myötä myös ravinteiden huuhtoutuminen Itämereen lisääntyy.
Laivojen painolastivesien mukana kulkeutuneet vieraslajit, kuten vaeltajasimpukka tai amerikankampamaneetti, todennäköisesti hyötyvät veden lämpenemisestä. Nopeasti runsastuvat vieraslajit kilpailevat resursseista alkuperäisen lajiston kanssa, eikä niillä välttämättä ole saalistajia tai loisia hillitsemässä populaation kasvua. Monet Itämeressä luontaisesti esiintyvät lajit sen sijaan kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista; esimerkiksi itämerennorpan pesintä vaikeutuu jäiden käydessä vähiin, ja sen levinneisyysalue kutistuu. Harmaahylje voi pesiä myös maalla, joten sen olemassaolo ei ole yhtä uhattuna. (BACC)
Meren suolapitoisuus vaikuttaa lajien levinneisyyteen
Vedessä elävien eliöiden fysiologia on sopeutunut tiettyyn suolapitoisuuden vaihteluväliin. Siksi hyvin monen lajin levinneisyys määräytyy Itämeressäkin suolapitoisuuden mukaan. Alentunut suolaisuus vaikeuttaa esimerkiksi turskan lisääntymistä, sillä sen munat eivät kellu vedessä, jonka suolapitoisuus on alle 11,5 promillea. Myös esimerkiksi meritähden levinneisyysalue Itämeressä tulee luultavasti kutistumaan alentuneen suolaisuuden myötä. (BACC)Itämeren vesi on kesäisin ja talvisin kerrostunut lämpötilan mukaan. Keväisin ja syksyisin vesipatsas sekoittuu. Tämä koko vesiekosysteemmille elintärkeä ns. veden täyskierto kuljettaa alusveteen happea ja päällysveteen ravinteita. Jos Varsinaisen Itämeren vesi ei talvella jäähdy noin 2,5 asteeseen, keväinen sekoittuminen voi estyä tai heikentyä. Heikko kevätkierto muuttaa kasviplanktonyhteisöjen lajistoa. Muun muassa panssarisiimalevät todennäköisesti runsastuvat piilevien kustannuksella. Veden lämpötilan nousu ja lisääntyvä ravinteiden huuhtoutuminen vilkastuttanevat sinilevien kesäisiä kukintoja. (BACC)
Lisätietoa: Merentutkimuslaitoksen Itämeriportaali