Merenpinnan nousu
IPCC on arvioinut, että merenpinta nousee seuraavan sadan vuoden aikana noin 17 cm (2007). Merenpinnan nousu uhkaa laajoja alavia maa-alueita. Arviolta noin puolet maapallon väestöstä asuu ranta-alueilla, ja rannikot ovat usein myös hedelmällistä viljelysmaata. Merenpinnan nousu lisää rantoihin kohdistuvaa eroosiota ja hävittää sitä kautta maapinta-alaa. (IPCC 2001) Erään arvion mukaan yhden metrin nousu sadassa vuodessa häätäisi noin miljardi ihmistä uusille alueille, kun väestönkasvu otetaan huomioon.
Merenpinnan nousun aiheuttamat tulvat uhkaavat miljoonia ihmisiä etenkin tiheästi asutuilla alavilla seuduilla erityisesti Aasian ja Afrikan suurten jokien suistoissa. Suhteellinen riski kasvaa eniten pienten saarien kohdalla. (IPCC 2007)
Merenpinnan nousu peittää alleen saarivaltioita ja alavia maita
 Kuva 5. Metrin merenpinnan nousun vaikutus Floridan pinta-alaan. |
Yhden metrin merenpinnan nousu peittäisi alleen 6 % Alankomaista ja 17 % Bangladeshistä ja jopa 80 % Majuro-atollista Marshallsaarilla. IPCC arvioi, että kymmenet miljoonat bangadeshiläiset joutuisivat siirtolaisiksi tai asumaan erittäin huonoissa olosuhteissa. Myös Afrikan länsirannikon maissa, Nigeriassa, Sierra Leonessa, Kamerunissa ja Angolassa on väkirikkaita ja matalia rannikkoalueita, joita meren pinnan nousu uhkaa. Lisäksi maailmassa on yhä enemmän rannikkokaupunkeja, joihin merenpinnan nousu vaikuttaa voimakkaasti. (IPCC 1996)
Esimerkiksi Nigerian rannikon teollisuuskaupunki Lagos ja Tansanian Dar es Salaam ovat jo alttiina merenpinnan nousulle ja sen aiheuttamalle eroosiolle. Kaupunkien ongelmien on arvioitu vaikuttavan voimakkaasti näiden maiden talouskehitykseen. (IPCC 1996)
Merenpinnan nousu ja myrskyjen nostamat tulvat voivat työntää suolaista vettä pitkälle sisämaahan, vaikeuttaa keinokastelua ja suolata viljelymaata. Tämä on merkittävä ongelma varsinkin Etelä- Itä- ja Kaakkois-Aasian riisinviljelyalueille. Niistä 10 % sijaitsee alueilla, jotka ovat alttiita meren pinnan nousulle. Meren pinnan nouseminen voi vaarantaa jopa 200 miljoonan ihmisen ravinnonlähteen. (IPCC 1996)