Vaikutukset Suomessa
Suomen skenaariot
 Kuva 8. FINSKEN:in skenaariot lämpötilan ja sadannan muutoksista Suomessa. |
Suomen ilmaston muuttumista on tutkittu Ilmatieteen laitoksen FINSKEN-ohjelmassa. IPCC:n SRES-raporttiin perustuvien skenaarioiden mukaan Suomen keskilämpötila nousee 2–7 astetta vuoteen 2080 mennessä ja sadanta lisääntyy 5–40 %. Lämpötila nousee erityisesti talvella ja öisin. Joulu-helmikuun keskilämpötila nousee yläskenaariossa keskimäärin yhdeksän astetta ja alaskenaariossakin melkein neljä astetta. Myös sadanta lisääntyy lähinnä talvella.
Vuoteen 2020 mennessä Suomen ilmaston arvellaan lämpenevän 1–3 astetta, vaikka kasvihuonekaasujen päästöjä vähennettäisiin välittömästi. Pidemmällä aikavälillä päästöt ovat kuitenkin tärkein lämpötilaan vaikuttava tekijä. Voimakasta fossiilisten polttoaineiden käytön lisäystä ja siten kasvavia kasvihuonekaasupäästöjä ennakoivassa skenaariossa keskilämpötila nousee seitsemällä asteella. Huomattavasti alhaisempia päästöjä ennakoivassa skenaariossa lämpötila nousee alle neljällä asteella.
Jos Suomen keskilämpötila nousee seitsemällä asteella, on Sodankylässä lämpimämpää kuin Helsingissä nyt. Jos keskilämpötila taas nousee neljä astetta, Sodankylässä on suunnilleen yhtä lämmintä kuin Tampereella nyt.
Skenaarioissa oletetaan, ettei Suomen ilmastoa lämmittävä Golf-virta heikkene merkittävästi. Jos niin kuitenkin kävisi, Suomen ilmasto jäähtyisi voimakkaasti muuhun maailmaan nähden.
Luonnon monimuotoisuus
Ilmaston lämpenemisellä on merkittäviä vaikutuksia luontoon. Kun Suomen ilmasto lämpeni 1900-luvulla keskimäärin 0,8 asteella, perhosten levinneisyysalue laajeni pohjoiseen ja lajiston runsaus kasvoi. Myös ensimmäisenä tulevien lintujen kevätmuutto on aikaistunut, ja ilmaston vaihtelu on näkynyt kasvien kukinta-ajoissa. (WWF 2002)
Suomen keskilämpötilan odotetaan nousevan 2–7 astetta vuoteen 2080 mennessä, joten odotettavissa on aiempaa suurempia muutoksia. Lämpeneminen vaikuttaa eläinten ja kasvien lisääntymisen ajoittumiseen, kasvukauteen, eläinten liikkumiseen, lajien levinneisyyteen ja kokoon sekä tuholaisten ja sairauksien määrään. (MMM 2005)
Suomen lajimäärän odotetaan kasvavan, kun lämpimämmässä ilmastossa menestyvät lajit levittäytyvät pohjoisemmaksi. Samalla Etelä-Suomen uhanalaiset, pirstaleisissa elinympäristöissä elävät lajit vaarantuisivat, sillä ne eivät voi siirtyä ihmisasutuksen yli lämpenemisen tahdissa. Arktisten alueiden lajien elintila kaventuisi ja kilpailu tulokaslajien kanssa vaikeutuisi. (WWF 2002) (MMM 2005)
Myös pohjoisessa ne lajit, jotka ovat jo valmiiksi uhanalaisia, ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen seurauksille. Esimerkiksi punakaulahanhi voi menettää jopa kaksi kolmasosaa pesimäalueestaan, kun tundra muuttuu metsäksi. (WWF 2002)
Talous
Suomen talouselämä saattaisi hyötyä ilmastonmuutoksesta, pääosin metsäteollisuuden myönteisten näkymien ansiosta, jos tarkastellaan vain ilmastonmuutoksen kotimaisia vaikutuksia. Myös maatalous voisi hyötyä. Näissä molemmissa arvioissa on tosin vaikea ottaa huomioon esimerkiksi kasvitautien vaikutusta. (SILMU 1996)
Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset Suomen talouteen tulevat kuitenkin kansainvälisen talouskehityksen kautta. Maailmanlaajuisesti taloudellisten vaikutusten on arvioitu olevan muutaman prosentin vähennys bruttokansantuotteessa. (SILMU 1996) Eräissä malleissa kehitysmaissa ja Kiinassa vaikutusten odotetaan olevan suurempia.
Talouden globalisoituminen siirtää ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia myös Suomeen
On mahdollista, että ilmastonmuutos vaikuttaa maailmanlaajuisella tasolla erittäin vahingollisesti maatalouteen aiheuttaen vakavia nälänhätiä ja nostaen maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintoja. Pahimmillaan tilanne voi johtaa pakolaismäärien kasvuun ja poliittiseen epävakauteen kehitysmaissa. Nämä erisuuntaiset vaikutukset huomioon ottaen SILMUssa on arvoitu, että ilmastonmuutos ei vaikuta Suomen talouteen merkittävästi ensi vuosisadan puoleen väliin mennessä.
Lohi, taimen ja nieriä taantuisivat. Jos huonosti lämpenemiseen sopeutuvat lajit eivät pääse leviämään pohjoisemmaksi, ne saattavat kokonaan kadota. Suurin hyötyjä olisi kuha, joka voisi levitä koko maahan vuoteen 2060 mennessä. Myös lahna menestyisi koko maassa. (SILMU 1996)