ilmasto.org

Päästöjen vähentäminen Suomessa

Lähde: Tilastokeskus 2006

Kuva 1. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990-2006.

Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa

Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2006 vähän yli 80 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia eli 13 % yli Kioton pöytäkirjan tavoitetason. Vuonna 2005 päästöt olivat 69 miljoona hiilidioksidi ekv. tonnia, eli alle tavoitetason, vesivoiman runsaan tuotannon ansiosta. Aiempina vuosina päästöt ovat vaihdelleet noin 70 ja 80 miljoonan tonnin välillä, riipuen etenkin vesivoiman saatavuudesta ja tuonnin määrästä. (Tilastokeskus 2006)

Henkeä kohti suomalaisten kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes 16 hiilidioksiditonnia, kun maailman keskiarvo on alle neljä tonnia. Suomen kaltaisessa teollisessa yhteiskunnassa päästöjä syntyy erityisesti energiantuotannosta ja liikenteestä. Teknisiä ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi on hyvin tarjolla.

Tilastokeskuksen kasvihuonekaasuinventaario

Energiantuotanto

Energiankulutus riippuu suoraan sähkön ja lämmön kulutuksesta ja välillisesti tuotteisiin sitoutuneesta energiasta. Suomessa kulutettiin vuonna 2006 noin 1480 petajoulea (PJ) energiaa. Sähköä käytettiin 79 TWh. Energiantuotannon osuus oli noin 80% kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. (Tilastokeskus 2007)

Lähde: Tilastokeskus 2006

Kuva 3. Energiankulutuksen kehitys Suomessa vuosina 1970-2006.

Suomen talous on energiaintensiivinen eli Suomessa kulutetaan paljon energiaa suhteessa kansantalouden kokoon. Lähes puolet kaikesta energiasta kuluu teollisuudessa. (Tilastokeskus 2006)

Sähkönkulutus on Suomessa noussut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Erityisesti hyötysuhteeltaan alhainen lauhdevoima tuottaa paljon päästöjä. Sitä käytetään varsinkin sähkön kulutushuippujen aikaan, kun tarvitaan nopeasti käyttöön saatavia voimanlähteitä.

Energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää:

Tilastokeskuksen energiatilastot

Taulukko 1. Suomen energianlähteet.
Energianlähde
2005 TJ
2006 TJ
Osuus 2006 %
Öljy
362
364
24
Hiili
 129
215
14
Maakaasu
149
159
11
Ydinenergia
244
240
16
Vesivoima
48
41
3
Puupolttoaineet
276
309
21
Turve
68
93
6
Sähkön nettotuonti
61
41
3
Muut
28
28
2
Yhteensä
1366
1492
100
Lähde: Tilastokeskus 2007

Liikenne

Lähde: VTT Lipasto 2006

Kuva 3. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen tunnettu ja ennustettu kehitys Suomessa.

Liikenne tuottaa Suomessa vajaan viidenneksen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin osa päästöistä tulee tieliikenteestä. Rautatieliikenteen osuus liikenteen päästöistä on vain muutamia prosentteja.

Liikennemuotojen päästöt matkustajakilometriä kohden vaihtelevat suuresti. Selvästi eniten päästöjä tuottaa lentoliikenne. Myös yksityisautoilun päästöt henkeä kohden ovat suuret. Rautatieliikenteen päästöt taas ovat hyvin vähäiset. (VTT Lipasto 2006)

Liikenteen päästöt ovat Suomessa kasvaneet yli puolella vuoteen 1980 verrattuna pääasiassa tieliikenteen kasvun vuoksi. Liikennemäärät ovat kasvaneet ja polttoaineen keskikulutus on tieliikenteen osalta pysynyt lähes samana. (VTT Lipasto 2001)

Liikenteen päästöjä voidaan vähentää:

Maatalous

Maatalous tuottaa noin 8 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Metaani on peräisin karjan ruoansulatuksesta ja lannasta. Dityppioksidia vapautuu typpilannoitteiden käytöstä.
Maatalouden kasvihuonekaasupäästöihin voidaan vaikuttaa erityisesti siirtymällä teollisesta tehomaataloudesta luonnonmukaiseen viljelyyn. Karjanlannan käsittelyllä voidaan puuttua karjatalouden metaanipäästöihin. Myös rehun koostumuksen muuttamisesta voi olla apua.

Maatalouden päästöjä voidaan vähentää:

Teollisuuden prosessit

Teollisuus käyttää yli puolet maassamme tuotetusta energiasta, joten se on sitä kautta merkittävä päästölähde. Teollisuuden prosesseista vapautuu kuitenkin myös suoraan monia kasvihuonekaasuja, jotka muodostavat 3–4 % maamme päästöistä. Typpihapon valmistus synnyttää dityppioksidia noin miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan määrän vuodessa. Sementtiteollisuuden vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa lähes 300 000 tonnia. Raudantuotannosta pääsee ilmakehään pieniä määriä metaania.

Osassa näissä prosesseissa on tarjolla korvaavia menetelmiä, jotka vähentävät päästöjä merkittävästi. Esimerkki tällaisesta on metalliteollisuuden masuunikuonan käyttäminen sementinvalmistuksessa kalkin sijaan. (Tuhkanen et al 2002)

Sähkö- ja elektroniikkateollisuus on halogenoitujen hiilivetyjen lähde, joskin niiden määrät ovat Suomessa varsin vähäisiä: rikkiheksafluoridia syntyy neljä tonnia, HFC:itä 61 tonnia ja PFC:itä 40 kiloa. Elektroniikkateollisuus tuottaa yli 90 % maamme rikkiheksafluoridin päästöistä. HFC-yhdisteiden arvellaan yleistyvän CFC:iden poistuessa käytöstä.

Teollisuuden prosessien päästöjä voidaan vähentää:

Jätteet

Noin 3 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy mätänevän jätteen tuottamasta metaanista. Kaatopaikat ja jäteveden puhdistaminen ovat vastuussa yli puolesta metaanipäästöistä. Metaania syntyy kaatopaikoilla eloperäisen jätteen hajotessa hapettomissa olosuhteissa.

Paras tapa vähentää kaatopaikkojen metaanipäästöjä on edistää joko keskitettyä tai talokohtaista eloperäisen jätteen kompostointia tai mädättämistä. Mädättämisessä jäte muutetaan biokaasuksi, jota voidaan käyttää liikenteen tai energiantuotannon polttoaineena. Puupohjaista rakennusjätettä voitaisiin kierrättää nykyistä enemmän tai polttaa kaatopaikalle viemisen sijaan.

Paperin ja pahvin kierrätyksen edistäminen vähentäisi sekin metaanin syntyä. Vanhoilta kaatopaikoilta voidaan metaania ottaa talteen ja käyttää energiantuotannossa, jolloin sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Yhteensä näillä keinoilla voidaan vähentää merkittävästi päästöjä (Climtech 2002).

Maatuvan jätteen tuottamia metaanipäästöjä voidaan vähentää: