Ilmastonmuutos koettelee luonnon ja yhteisöjen sopeutumiskykyä
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n neljännen arviointiraportin toinen osa kuvaa viimeisintä tieteellistä käsitystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontoon ja ihmisen elinoloihin. Osaraportti käsittelee myös ympäristön ja ihmisyhteisöjen haavoittuvuutta ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.
Ilmastonmuutos ulottuu kaikkialle
Ihmisen toimista aiheutuva ilmaston lämpeneminen on vaikuttanut näkyvästi moniin fysikaalisiin ja biologisiin järjestelmiin 30 viime vuoden aikana. Väitettä tukee yli 90 % reilusta 29 000 tutkimuksesta.Alueellisen lämpenemisen vaikutuksista on tehty jo lukuisia havaintoja kaikissa maanosissa ja suurimmalla osalla valtameristä. Havainnot käyvät yhteen ilmastonmuutoksen tulevista vaikutuksista tehtyjen arvioiden kanssa.
Ilmastonmuutoksen havaitut vaikutukset tukevat tehtyjä arvioita
Aasia: Ilmastonmuutoksen arvioidaan vähentävän makean veden saatavuutta erityisesti suurten jokien alueilla samalla kun rannikoiden ja jokien tulvariski lisääntyy. Väestön ja elintason kasvaessa tämä voi vaikeuttaa yli miljardin ihmisen elämää vuoteen 2050 mennessä. Ripuliperäisten sairauksien ja koleran arvioidaan yleistyvän. Ilmastonmuutos on merkittävä haaste alueen kestävälle kehitykselle.Afrikka: Tutkimukset vahvistavat Afrikan olevan erityisen haavoittuvainen suhteessa ilmastonmuutokseen. IPCC arvioi 75–250 miljoonan ihmisen kärsivän vesipulasta vuoteen 2020 mennessä. Maataloustuotannon ja ravinnon saatavuus kyseenalaistuu vakavasti. Sadevedestä riippuvat sadot voivat vähentyä jopa 50 % vuoteen 2020 mennessä.
Australia ja Uusi-Seelanti: Lajirikkailla alueilla arvioidaan tapahtuvan merkittävää luonnon monimuotoisuuden hupenemista vuoteen 2020 mennessä. Jo lähivuosikymmeninä kuivuus ja palot vähentävät maa- ja metsätalouden tuottavuutta, ja myös veden saatavuusongelmat pahenevat. Rakentaminen ja väestönkasvu lisäävät merenpinnan nousuun ja myrskyihin liittyviä riskejä.
Eurooppa: Vaikutukset ulottuvat koko mantereelle. Äkillisten tulvien riski lisääntyy ja myrskyt ja merenpinnan nousu lisäävät rannikoiden eroosiota. Ekosysteemien arvioidaan sopeutuvan yleisesti huonosti.
Mahdollisesti hyödylliset vaikutukset mitätöityvät lämpenemisen jatkuessa
Pohjois-Euroopassa vaikutukset saattavat olla aluksi hyödyllisiä, sillä lämmitystarve vähenee, sadot lisääntyvät ja metsänkasvu kiihtyy. Lämpenemisen jatkuessa hyödyt mitätöityvät talvitulvien, ekosysteemien vaarantumisen sekä roudan vähenemisestä johtuvan maaperän epävakaistumisen vuoksi. Keski-, Itä- ja Etelä-Euroopassa veden saatavuus ja metsien tuottavuus vähenevät, helleaaltojen terveyshaitat lisääntyvät ja palot yleistyvät.Latinalainen Amerikka: Esimerkiksi Itä-Amazonin sademetsän arvioidaan muuttuvan vähitellen savanniksi vuosisadan puoliväliin mennessä. Riski lajiston merkittävästä köyhtymisestä ulottuu monille trooppisille alueille. Kuivemmilla alueilla maatalousmaa voi suolaantua. Ruokaturva ja veden saatavuus heikkenevät.
Pohjois-Amerikka: Läntisten vuorten lumipeite ja veden kesäinen virtaus vähenevät, mutta talvitulvat lisääntyvät. Tuholaisten, tautien ja palojen arvioidaan vaikuttavan haitallisesti metsiin. Jo nyt helteestä kärsivissä kaupungeissa erityisesti vanhusväestön terveysriskit kasvavat. Rannikkoasutus kärsii lisääntyvistä riskeistä.
Napa-alueet: Jäätiköt ja jääpeite pienenevät ja ikiroudan arvioidaan supistuvan ja ohentuvan, mikä vaikuttaa haitallisesti moniin eläinlajeihin. Eristyneet ekosysteemit ovat erityisen haavoittuvia uusien lajien leviämiselle. Historiallisesti joustavuudestaan kuuluisat arktiset kansat ovat kadottamassa perinteistä elämäntapaansa.
Pienet saaret: Tulvat, myrskyt ja eroosio uhkaavat infrastruktuuria, asutusta ja elinkeinorakennetta. Vesivarat vähentyvät vuosisadan puoliväliin mennessä alle vähäsateisten kausien tarpeen. Kalastus- ja matkailuelinkeinojen harjoittamisolosuhteet heikentyvät. Uudet lajit aiheuttavat ongelmia.
Tutkimustiedon määrä on lisääntynyt ja laatu parantunut huomattavasti edellisen raportin julkaisemisesta vuonna 2001. Kehitysmaissa ilmastonmuutoksen vaikutuksista tehtyä tutkimusta on kuitenkin edelleen niukasti.
 Kuva 1. Chacaltaya-jäätikkö Boliviassa vuosina 1940-2005. |
Vaikutukset vedenkiertoon
Veden valuma ja saatavuus lisääntyvät hyvin todennäköisesti lähellä napa-alueita ja eräillä kosteilla trooppisilla alueilla. Joillakin trooppisilla alueilla sekä kuivilla alueilla kääntöpiirien tuntumassa ne vastaavasti vähenevät. Kuivuus lisääntyy jo ennestään veden puutteen kurittamilla alueilla, ja kuivuudesta kärsivät alueet laajenevat.Rankkasateet ja tulvariskit lisääntyvät. Monien jäätiköiltä ja lumisilta alueilta lähtevien jokien virtaama on jo kasvanut ja kevään tulvahuippu varhentunut. Maailmanlaajuinen jäätiköiden sulaminen on johtanut jääjärvien kasvuun ja uusien järvien syntyyn.
Jäätiköihin ja lumeen varastoituneen veden määrä vähenee. Tämä vähentää kesäisten ja syksyisten valumavesien määrää ja siten pahentaa vesipulaa alueilla, joilla asuu yli miljardi ihmistä. Roudan sulaminen on lisännyt maaperän epävakautta ja maavyöryjä vuoristoissa.
Yli miljardia ihmistä koskettava vesipula pahenee
Uusien todisteiden mukaan monet vesiekosysteemeissä havaitut muutokset liittyvät lämpenemiseen, joka muuttaa veden lämpökerrostumaa, kiertoliikettä ja suola- ja happipitoisuuksia.Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu happamoittaa meriä. Levä-, plankton- ja kalakantojen on havaittu muuttuneen pohjoisimmissa ja eteläisimmissä valtamerissä. Kalat myös nousevat jokiin aiemmin.
Vaikutukset ekosysteemeihin
Ilmastonmuutos ylittää todennäköisesti monien ekosysteemien sopeutumiskyvyn tällä vuosisadalla. Jos maapallon keskilämpötila nousee yli 1,5–2,5 °C, noin 20–30 % tähän mennessä tutkituista kasvi- ja eläinlajeista tulee aiempaa uhanalaisemmiksi. Osan ekosysteemeistä arvioidaan häiriintyvän siinä määrin, että esimerkiksi vesi- ja ravintovarannot kärsivät.Keväiset ilmiöt kuten silmujen puhkeaminen ja kukinta sekä lintujen muutto ja muninta tapahtuvat yhä aiemmin. Kasvi- ja eläinlajien levinneisyydet ovat siirtymässä paikallisesti korkeammalle ja maailmanlaajuisesti kohti napa-alueita. Etelämantereen ja arktisen alueen ekosysteemit ovat muuttumassa.
Vuoden 2050 jälkeen osa ekosysteemeistä tulee kiihdyttämään ilmastonmuutosta, sillä lämpenemisen myötä niistä vapautuu enemmän hiiltä kuin mitä ne sitovat.
Vaikutukset ravintovaroihin ja metsiin
Paikallisen keskilämpötilan nousu 1–3 asteella parantaa hieman ruoantuotannon edellytyksiä päiväntasaajan ulkopuolisilla alueilla. Jos nousu ylittää 3 °C, ruoantuotanto kärsii.Päiväntasaajan läheisyydessä etenkin kuivilla ja trooppisilla alueilla lieväkin lämpeneminen todennäköisesti vähentää satoisuutta ja lisää nälänhädän riskiä.
Ilmaston lämpenemisen arvellaan hieman lisäävän teollista puuntuotantoa ainakin joidenkin vuosikymmenien ajan ympäri maailman. Paikalliset muutokset voivat kuitenkin vaihdella voimakkaasti.
Lämpenemisen arvioidaan muuttavan haitallisesti joidenkin kalalajien esiintymisalueita ja määriä.
Vaikutukset alavilla alueilla
Rannikoiden arvioidaan kärsivän ilmastonmuutoksen ja merenpinnan nousun vuoksi lisääntyvistä riskeistä kuten eroosiosta. Riskejä lisäävät ihmistoiminnan aiheuttamat muutkin häiriöt.Merien pintaveden lämpeneminen uhkaa mm. koralleja. Rannikoiden kosteikot ja mangrovemetsät kärsivät merenpinnan noususta erityisesti alueilla, joilla esimerkiksi rakennukset estävät niiden vetäytymisen.
Pintavesien lämpeneminen uhkaa koralleja
Merenpinnan nousun aiheuttamat tulvat uhkaavat miljoonia ihmisiä alavilla alueilla, erityisesti Aasian ja Afrikan suurten jokien suistoissa sekä pienillä saarilla. Samoilla alueilla kärsitään yleensä myös trooppisten myrskyjen tai rannikon vajoamisen kaltaisista uhista.Vaikutukset elinkeinoihin ja asutukseen
Ilmastonmuutoksen kustannukset ja hyödyt vaihtelevat merkittävästi eri alueilla. Nettovaikutukset ovat joka tapauksessa sitä haitallisemmat, mitä voimakkaampaa lämpeneminen on.Asutus ja elinkeinot ovat erityisen haavoittuvia matalilla rannikkoalueilla ja tulvajokien varsilla. Asutuksen nopea kasvu lisää riskejä alueilla, joilla elinkeinot ovat riippuvaisia ilmasto-olosuhteista. Köyhyys ja erilaisten resurssien puute vähentävät ihmisten selviytymismahdollisuuksia merkittävästi.
Osaraporttissa kiinnitetään huomiota ilmastonmuutoksen suorien vaikutusten leviämiseen laajojen ja monimutkaisten suhteiden kautta eri yhteiskuntasektoreille. Esimerkiksi äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat tuhot ovat aiheuttaneet muutoksia vakuutusyhtiöiden toimintaperiaatteisiin, jotka puolestaan vaikuttavat yhteisöjen ja alueiden kehitykseen.
Terveysvaikutukset
Tutkijat arvioivat lämpenemisen heikentävän todennäköisesti miljoonien ihmisten terveyttä. Vaikutukset tuntuvat erityisesti köyhissä maissa, joissa myös lisääntyvä aliravitsemus haittaa lasten kasvua ja kehitystä.Ilmastonmuutos heikentää miljoonien ihmisten terveyttä
Helleaallot, tulvat, myrskyt, tulipalot ja kuivuus lisäävät kuolleisuutta, sairastavuutta ja vammautumisia. Ilmastonmuutos lisää alailmakehän otsonipitoisuuksia, mikä johtaa sydän- ja hengityselinsairauksien yleistymiseen. Malarian kaltaisten tautien esiintymisalueet voivat alueesta riippuen sekä laajentua että supistua.Kylmyyden vähentyminen voi aikaansaada myös joitakin terveyshyötyjä. Kansanterveyden kehitys riippuu pitkälti koulutuksen, terveydenhuollon, terveysongelmien ennaltaehkäisyyn suunnatun rahoituksen ja yleisen taloudellisen kehityksen kaltaisista tekijöistä.
Lämpeneminen lisää haavoittuvuutta
Jos maapallon keskilämpötila nousee enintään 2 °C vuosien 1980–1999 keskilämpötilaan verrattuna, nykyinen haavoittuvuus kasvaa ja esimerkiksi ruokaturva heikentyy monissa päiväntasaajaan seudun maissa. Napa-alueita lähestyttäessä maatalouden tuottavuus puolestaan paranee.Jos keskilämpötila nousee 2–4 °C, keskeiset vaikutukset lisääntyvät ympäri maailman: luonnon monimuotoisuus köyhtyy laajamittaisesti, maatalouden tuottavuus heikentyy ja merenpinta nousee.
Jos keskilämpötila nousee yli 4 °C, nousu ylittää paitsi fysikaalisten ja biologisten myös sosiaalisten järjestelmien sopeutumiskyvyn. Paikallisesti lämpötila voi nousta enemmänkin.
IPCC pitää Golf-virran äkkinäistä pysähtymistä hyvin epätodennäköisenä, mutta sen hidastuminen on tällä vuosisadalla hyvin todennäköistä. Euroopan lämpötilat nousevat ilmaston lämpenemisen vuoksi siitä huolimatta.
Sopeutumiskeinoja tarvitaan
Useita ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia voidaan viivyttää tai vähentää rajoittamalla kasvihuonekaasupäästöjä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Hillitsemättömänä ilmastonmuutos ylittää todennäköisesti luonnon ja yhteiskunnan sopeutumiskyvyn pitkällä aikavälillä.IPCC korostaa silti sopeutumisen tärkeyttä kahdesta syystä: ihmisten tähänastisten kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutusta ei voi enää estää, ja toisaalta ilmastonmuutoksella on seurauksia, joihin voi vastata vain sopeutumalla. Pelkkä sopeutuminen ei kuitenkaan riitä selviytymiseen kaikista odotettavista ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Ilmastonmuutoksen edetessä sopeutumismahdollisuudet vähenevät ja sopeutumistoimet tulevat kalliimmiksi. Sopeutumisen rajat ja todelliset kustannukset ovat vielä epäselviä.
Mahdollisuudet sopeutua vähenevät ja tulevat kalliimmiksi ilmastonmuutoksen edetessä
Tutkijayhteisö painottaa sopeutumistoimenpiteiden valikoiman laajuutta. Toimenpiteet voivat olla puhtaasti teknisiä esimerkiksi suojattaessa alavia maita merenpinnan nousulta. Sopeutumista voi helpottaa myös muuttamalla käyttäytymistä esimerkiksi ravinto- ja vapaa-ajan valintoihin liittyen. Elinkeinoja koskettavat toimenpiteet sisältävät mm. maatilojen toimintatapojen muuttamisen. Poliittiset ratkaisut kuten lainsäädäntö ja päästövähennystavoitteet tarjoavat mahdollisuuksia vahvistaa sopeutumista. Sopeutumiskykyä voidaan vahvistaa ottamalla ilmastovaikutukset huomioon kaikessa suunnittelussa maankäytöstä infrastruktuuri-hankkeisiin ja riskintorjuntastrategioihin.Muut stressitekijät voivat lisätä haavoittuvuutta ja heikentää yhteisöjen toimintakykyä. Stressitekijöitä ovat esimerkiksi köyhyys, epätasa-arvo, ruokaturvan heikentyminen, talouden globalisaation trendit, konfliktit sekä HIV/AIDS:n kaltaisten sairauksien leviäminen. Yleensä sopeutumistoimenpiteillä vastataan useampaan haasteeseen.
Kestävä kehitys voi vähentää ilmastonmuutokseen liittyvää haavoittuvuutta, kun ekosysteemien sopeutumis- ja uusiutumiskyky vahvistuvat. Toisaalta hallitsematon ilmastonmuutos voi estää yhteisöjen kestävän kehittymisen. Ilmastonmuutos saattaa myös estää YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamisen 2050-luvulle tultaessa.
Ilmastonmuutoksen kustannusten laskeminen on haasteellista
IPCC julkaisi uusia arvioita ilmastonmuutoksen vaikutusten maailmanlaajuisista kustannuksista. Hiilidioksiditonnin yhteiskunnallisten kustannusten keskiarvoksi arvioitiin 12 dollaria.IPCC:n mukaan päästöjen hinta on todellisuudessa hyvin todennäköisesti arvioitua suurempi, sillä monet ei-laskennalliset tekijät jäävät keskiarvohinnan ulkopuolelle. Ilmastonmuutoksen nettovaikutukset ovat todennäköisesti kaikkiaan vahvan kielteiset, kun lämpeneminen kohdistuu suuremmille alueille tai on nopeampaa.
Käytännössä on varmaa, että keskivertaiset kustannusarviot peittävät merkittäviä sektoreiden, alueiden, maiden ja yhteisöjen välisiä eroja. Kustannukset voivat ylittää keskiarvon paikoin huomattavastikin.
 Kuva 2. Sääilmiöihin liittyvien luonnonkatastrofien kustannukset. Mustat pylväät ja katkoviiva kuvaavat taloudelllisia kustannuksia kokonaisuudessaan. Rasteroidut pylväiden osat ja yhtenäinen viiva kuvaavat vakuutettujen taloudellisten menetysten osuutta. |