Maapallon lämpenemisen vaikutuksia eri alueilla
Aasia
Ilmastonmuutoksen arvioidaan vähentävän makean veden saatavuutta eri puolilla Aasiaa erityisesti suurten jokien alueilla. Yhdessä väestön- ja elintason kasvun kanssa tämä voi vaikeuttaa yli miljardin ihmisen elämää vuoteen 2050 mennessä.Rannikkoalueilla meren ja jokien tulvariski lisääntyy erityisesti suurissa jokisuistoissa. Ripuliperäiset sairaudet yleistyvät ja koleran arvioidaan paitsi yleistyvän, myös voimistuvan Etelä-Aasiassa.
Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikeuttavan kestävää kehitystä suurimmassa osassa Aasian kehittyvistä maista: luonnonympäristöön kohdistuvat paineet ovat ennestäänkin mittavat nopean kaupungistumisen, teollistumisen ja taloudellisen kasvun vuoksi.
Afrikka
IPCC arvioi 75–250 miljoonan ihmisen kärsivän ilmastonmuutoksen aiheuttamasta vesipulasta vuoteen 2020 mennessä. Jos veden kysyntä kasvaa, vesiongelmat pahenevat asutuskeskuksissa.Maataloustuotannon ja ravinnon saatavuus kyseenalaistuu vakavasti eri puolilla Afrikkaa. Joissain maissa sadevedestä riippuvat sadot voivat vähentyä jopa 50 % vuoteen 2020 mennessä. Veden lämpeneminen suurissa järvissä vähentää kalakantoja, mitä mahdollinen liikakalastuksen jatkaminen pahentaa.
Vuosisadan loppuun mennessä merenpinnan nousua vastaan tehtävien sopeutumistoimien kustannukset tiheään asutuilla rannikkoalueilla voi nousta vähintään 5–10 %:iin BKT:sta. Tutkimukset vahvistavat Afrikan olevan erityisen haavoittuvainen suhteessa ilmastonmuutokseen.
Australia ja Uusi-Seelanti
Molempien maiden lajirikkailla alueilla ennustetaan merkittävää luonnon monimuotoisuuden hupenemista vuoteen 2020 mennessä. Vastaavasti rannikoiden rakentaminen ja väestönkasvu lisäävät merenpinnan nousuun sekä yleistyviin ja voimistuviin myrskyihin liittyviä riskejä vuoteen 2050 mennessä.Maa- ja metsätalouden tuottavuuden arvioidaan vähentyvän kuivuuden ja palojen lisääntyessä vuoteen 2030 mennessä Etelä- ja Itä-Australiassa sekä Uuden-Seelannin pohjois- ja itäosissa. Samoilla alueilla sateisuus vähenee ja haihtuminen lisääntyy, mikä vaikeuttaa veden saatavuutta.
Eurooppa
Lähes koko Euroopan arvioidaan kärsivän tulevista ilmastovaikutuksista. Tämä luo haasteita monille talouden sektoreille, ja alueelliset varallisuuserot kasvavat.Äkillisten tulvien riski lisääntyy sisämaassa ja rannikoilla. Myrskyjen yleistyminen ja merenpinnan nousu lisäävät rannikoiden eroosiota.
Ekosysteemien arvioidaan sopeutuvan ilmastonmuutokseen yleisesti huonosti. Jopa 60 % joidenkin alueiden kasvi- ja eläinlajeista saattaa hävitä vuoteen 2080 mennessä. Myös talvimatkailun arvellaan vähenevän.
Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat ristikkäisiä. Jos lämpeneminen ei ole liian voimakasta, sen vaikutukset saattavat olla aluksi hyödyllisiä, sillä lämmitystarve vähenee, sadot lisääntyvät ja metsänkasvu kiihtyy. Lämpenemisen jatkuessa talvitulvat, ekosysteemien vaarantuminen ja roudan vähenemisestä johtuva maaperän epävakaistuminen mitätöivät hyödyt.
Keski- ja Itä-Euroopassa sateisuus ja veden saatavuus vähenevät erityisesti kesäisin. Helleaaltojen terveysvaikutukset lisääntyvät, turvemaiden palot yleistyvät ja metsien tuottavuus vähenee.
Etelä-Eurooppa on jo nyt ilmastovaihteluiden vuoksi haavoittuvainen, ja ilmastonmuutoksen arvioidaan heikentävän olosuhteita entisestään. Veden ja vesivoiman saatavuus ja kesämatkailun edellytykset huononevat. Terveysriskien ja metsäpalojen arvioidaan lisääntyvän.
![]() Kuva 1. Erityisen haavoittuvia alueita Latinalaisessa Amerikassa. |
Latinalainen Amerikka
IPCC arvioi ilmaston lämpenemisen ja makean veden vähentymisen muuttavan Itä-Amazonin sademetsää vähitellen savanniksi vuosisadan puoliväliin mennessä. Puolikuivien alueiden kasvillisuus on muuttumassa kuivien alueiden kasvillisuudeksi. Riski lajien merkittävästä köyhtymisestä ulottuu monille trooppisille alueille.Kuivemmilla alueilla ilmastonmuutoksen arvioidaan johtavan maatalousmaan suolaantumiseen ja aavikoitumiseen. Ruokaturva heikkenee muutamien tärkeiden ravintokasvien tuottavuuden laskiessa. Sateisuuden muutosten ja jäätiköiden häviämisen arvellaan heikentävän merkittävästi veden saatavuutta.
Alavien alueiden tulvariskin arvioidaan nousevan, Väli-Amerikan korallikantojen kärsivän ja kaakkoisen Tyynenmeren kalakantojen siirtyvän.
Pohjois-Amerikka
Lämpenemisen arvioidaan vähentävän läntisten vuorten lumipeitettä ja veden kesäistä virtausta, mutta lisäävän talvitulvia ja kilpailua vesivaroista.Tuholaisten, tautien ja palojen arvioidaan vaikuttavan haitallisesti metsiin. Jo nyt helteestä kärsivissä kaupungeissa helteiden lisääntyminen, pahentuminen ja pitkittyminen kasvattavat erityisesti vanhusväestön terveysriskejä.
Rannikkoasutuksen arvellaan kärsivän lisääntyvistä ilmasto-ongelmista rannikoiden rakentamisen ja saastumisen pahentaessa ongelmia. Väestönkasvu sekä rannikoiden infrastruktuurin kallistuminen tekevät alueesta entistä haavoittuvamman erityisesti jos trooppiset myrskyt lisääntyvät ja voimistuvat.
![]() Kuva 2. Arktisen alueen kasvillisuus tänä päivänä ja mallinnettuana vuosina 2090-2100. |
Napa-alueet
Napa-alueilla jäätiköt ja jääpeite pienenevät ja ikiroudan arvioidaan supistuvan ja ohentuvan. Tämä vaikuttaa haitallisesti moniin eläinlajeihin kuten muuttolintuihin ja suuriin petoeläimiin. Eristyneet ekosysteemit ovat erityisen haavoittuvia uusien lajien leviämiselle, jonka lämpeneminen mahdollistaa.Arktisiin yhteisöihin kohdistuvat ilmastovaikutukset ovat ristikkäisiä. Jo käynnissä olevaa sopeutumista rajoittaa joukko ulkoisia ja sisäisiä ongelmia. Historiallisesti joustavuudestaan kuuluisat kansat ovat kadottamassa perinteistä elämäntapaansa. Sopeutuminen tai yhteisöjen ja niiden fyysisten rakennelmien uudelleensijoittaminen vaatisivat mittavia sijoituksia.
Pienet saaret
Saariyhteisöjen elinvoimaa uhkaavat tulvat, myrskyt ja eroosio, jotka vahingoittavat tärkeää infrastruktuuria, asutuksia ja elinkeinorakenteita. Myös saarten vesivarat vähentyvät vuosisadan puoliväliin mennessä niin paljon, etteivät ne riitä vähäsateisina kausina tarpeen kattamiseen.Rannikoihin kohdistuvat ongelmat tulevat heikentämään paikallisia elinkeinoja kuten kalastusta ja matkailua. Erityisesti keski- ja korkeiden leveysasteiden saarille leviää haitallisesti uusia lajeja.

