Annan ja Stern: Päästöjen vähentäminen tukee taloutta • 15.11.2006
YK:n ilmastokokouksen ministeritason osuus alkoi tänään Nairobissa näkyvien hahmojen voimakkailla vetoomuksilla ilmastonsuojelun puolesta.
YK:n pääsihteeri Kofi Annan korosti, ettei ilmastonmuutoksessa ole kysymys vain ympäristöstä, vaan myös terveydestä, ruoasta ja turvallisuudesta. Ilmasto pitää nostaa politiikan asialistan kärkeen joukkotuhoaseiden leviämisen ja köyhyyden kaltaisten perinteisten kysymysten rinnalle.
Annan painotti, että kaikkien "niin teollisuus- kuin kehitysmaidenkin" pitää ponnistella nykyistä voimakkaamin päästöjen vähentämiseksi. Alueellisilla ja kansallisilla toimilla on oma sijansa, mutta YK:n ilmastoneuvottelut ovat ainoa foorumi globaalin ratkaisun rakentamiseksi.
Annan viittasi myös Ison-Britannian hallituksen hiljattain tilaamaan laajaan tutkimukseen, jonka mukaan ilmastonmuutos voi tärvellä globaalin talouden. Päästöjen vähentäminen nyt tulee paljon edullisemmaksi kuin lämpenemisen seurauksista maksaminen.
"Älkäämme siis pettäkö itseämme. Älköön kukaan väittäkö, ettei meillä ole varaa toimia", Annan vetosi.
Pian Annanin puheenvuoron jälkeen Mailmanpankin entinen pääekonomisti Sir Nicholas Stern esittelikin viereisessä salissa tutkimuksen tuloksia. Hän katsoi, että ilmastonmuutos on kautta aikojen suurin markkinahäiriö.
Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos voi maksaa maailmalle keskimäärin 11–14 % bruttokansantuotteesta. Hinnassa on kuitenkin alueellisia eroja, ja suurimmat kustannukset realisoituvat, mitä pitemmälle edetään.
Arviot ilmastonmuutoksen kustannuksista riippuvat pitkälle käytetyistä diskonttauskoroista eli siitä, kuinka paljon painoa annetaan tulevaisuudessa tapahtuville haitoille verrattuna kustannuksiin nykyään. Tutkimuksen saamaan kritiikkiin Stern vastasi, että jos tulevaisuuden haitoille ei anneta paljoa arvoa, ilmastonmuutos saadaan toki näyttämään vähemmän vakavalta.
Toisaalta ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole likimainkaan niin kallista kuin usein pelotellaan. Sternin mukaan kasvihuonekaasujen pitoisuuden rajoittaminen 550 miljoonasosaan (hiilidioksidiekvivalentteina) maksaisi noin prosentin bruttokansantuotteesta vuoteen 2050 mennessä.
Halvimmillaan päästöjen vähentäminen voisi jopa kasvattaa taloutta prosentin verran. Ilmastonsuojelu voi luoda vuotuiset 500 miljardin dollarin markkinat vuosisadan puoliväliin mennessä.
Stern totesikin, että päästöjen vähentäminen on talouden kannalta varsinainen kasvutarina. Toisaalta juuri ilmastonmuutoksen torjumatta jättäminen, ei siis ilmastonsuojelu, on kasvun vastaista politiikkaa.
Lämpenemisen haittojen minimoiminen edellyttää kuitenkin ripeitä toimia. Urakkaan ryhtymisen lykkääminen vain kymmenellä vuodella lähes tuplaisi vuotuisten päästövähennysten suuruuden.
Tarvitaan kiireisesti päättäväistä ja voimakasta kansainvälistä toimintaa. "Jos kaikki odottavat, että muut toimivat ensin, kukaan ei tee mitään", Stern muistutti toisiaan syyttäviä neuvottelijoita.
Toimiva ilmastopolitiikka edellyttää määrällistä pitkän aikavälin tavoitetta, globaalia hintaa hiilelle, teknologista yhteistyötä ja oikeudenmukaista taakanjakoa. Julkinen rahoitus ilmastonsuojelun tutkimukseen ja kehitykseen pitää tuplata nykyisestä; 80-luvulta se on päinvastoin puolittunut. Teollisuusmaiden pitää täyttää lupauksensa kehitysyhteistyömäärärahojen korottamisesta.
"On mahdollista olla vihreä ja kasvaa", Stern painotti.