EU:n osoitettava ilmastojohtajuutta Cancúnissa • 9.12.2010
27 jäsenmaan Euroopan unioni (EU) kärsi pitkään Kööpenhaminan ilmastokokouksen aiheuttamasta traumasta, jolloin se sivuutettiin tärkeissä keskusteluissa tai neuvotteluissa. EU kokosi rivejään ensin Espanjan luotsaamana ja neuvottelee nyt Belgia puheenjohtajanaan. Huolista huolimatta Belgia on osoittautunut erinomaiseksi puheenjohtajaksi. Se on keskustellut aktiivisesti ilmastosopimuksen osapuolien kanssa jo hyvän aikaa ennen Cancunin neuvottelukierrosta ja painottanut EU:n joustavuutta ja rakentavaa roolia neuvotteluissa. Belgian johdolla EU on muun muassa selventänyt Kööpenhaminassa esittämäänsä kantaa Kioton pöytäkirjan jatkokaudelle. Nyt EU tukee avoimesti jatkokautta, vaikkakin ehdollisesti.
EU:n tavoittelee tasapainoista neuvottelutulosta
EU, kuten kaikki muutkin osapuolet, haluavat saada Cancunissa aikaan tasapainoisen neuvottelutuloksen. Tasapainolla EU tarkoittaa tasapainoa niin molemmilla neuvotteluraiteilla ja kuin sisällöissäkin. Niin kutsuttu MRV eli monitorointi, raportointi ja verifiointi on EU:lle avain kysymys Cancunissa. Nämä linkittyvät päätöksiin kaikilla Balin toimintasuunnitelman osa-alueille kuten ilmastorahoituksessa, sopeutumisessa, niin kutsutussa REDD+ mekanismissa jne. EU haluaa saada Kööpenhaminan paastövähennystavoitteet sidottua neuvottelun lopputulemaan kuitenkin korostaen, että tämänhetkinen tavoitetaso ei ole riittävä pysäyttämään ilmaston lämpeneminen alle 2 C asteeseen. EU tahtoo varmistaa, että tämä on vasta alku ja että samaan aikaan perustetaan prosessi, jolla päästösitoumuksia saadaan vahvistettua. Tämä onkin tarpeen, sillä YK:n ympäristöjärjestö UNEP:n hiljattain julkaisema raportti osoittaa, että Kööpenhaminan ilmastokokouksessa annetuilla vapaaehtoisilla päästövähennyslupauksilla voidaan saavuttaa korkeintaan 60 prosenttia niistä päästövähennyksistä, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi alle 2 C asteeseen. Toisin sanoen 40 prosenttia puuttuu vielä tavoitteesta. Monien kansalaisjärjestöjen ja kehitysmaiden mukaan tämän aukon korjaaminen ei kuitenkaan vielä riitä, vaan hiilidioksidipäästöjä tulee vähentää riittävästi ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 C asteeseen.
EU:n sisäiset ongelmat
EU ei ole enää se sama vanha 15 jäsenmaan unioni kuin vielä jokin aika sitten. 27 jäsenmaan kantojen välillä saavutettava tasapaino ei ole yksinkertaista, eikä myöskään puhuminen yhdellä äänellä. Myös EU:n seuraaminen on samasta syystä hankalaa. Lisäksi hallituksen vaihdokset vaikuttavat jäsenmaiden kantoihin välillä jyrkästikin ja tätä kautta myös EU:n kantoihin. Edistyksellisten jäsenmaiden koalitiot vaihtelevat aiheittain. Usein pelkona on alhaisemman yhteisen nimittäjän mukaan toimiminen. Esimerkiksi niin kutsutussa LULUCF-kysymyksessä (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) erityisesti pohjoisilla ja metsäisillä jäsenmailla on erityisintressejä, ja AAU-yksiköiden (päästöyksikkö) kohdalla Keski- ja Itä-Euroopan maat haluavat hyödyntää ylijääneitä AAU-yksiköitään siirtämällä ne Kioton pöytäkirjan seuraavalle sitoumuskaudelle. Tämä on ristiriidassa EU:n peräänkuuluttaman ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden periaatteen kanssa.
EU Cancunissa
Cancunin neuvottelukierros alkoi dramaattisesti Japanin ilmoitettua, ettei se millään ehdoilla tule sitoutumaan Kioton pöytäkirjan jatkokauteen. EU on Cancunissa vahvistanut olevansa avoin sitoutumaan Kioton pöytäkirjan jatkoon, ja tuonut kantansa puheenvuoroissaan esiin. EU komissaari Connie Hedegaard muun muassa painotti heti saavuttuaan valmiiksi rakennetun laillisen arkkitehtuurin tärkeyttä. EU on käynyt diplomaattista vuoropuhelua Japanin kanssa. Kansalaisjärjestöt kannustavat EU:ta painostamaan Japania muuttamaan kantaansa sekä puhumaan avoimemmin ja painokkaammin Kioton pöytäkirjan tärkeydestä.
Kioton pöytäkirjan jatkokauden ohella kehitysmaille yksi tärkeimmistä kysymyksistä on ilmastorahoitus. Tianjinin neuvotteluissa näytti siltä, että uuden rahaston perustamisessa on edetty hyvin ja rahasto tulisi olemaan yksi Cancunissa otettavista edistysaskeleista. Yllättäen tämä kysymys on kuitenkin jäänyt monen muun asian varjoon Cancunissa, ja muun muassa Yhdysvaltoja on syytetty rahaston pitämisesta MRV-kysymyksen pankkivankina. Kansalaisjärjestöt kuten kehitysmaat vaativat EU:ta varmistamaan, että oikeudenmukainen rahasto, joka takaa ilmastorahoituksen suuntautumisen sitä kaikkein eniten tarvitseville, perustetaan Cancunissa. Yhdysvallat puolestaan näkisi mieluimmin UNFCCC:n ulkopuolisen rahaston, jossa talousasiantuntijuus näyttelee pääroolia. EU on yrittänyt tasapainotella kehitysmaiden ja USA:n kantojen välillä, mutta myös EU:n jäsenmaiden välillä huhutaan ilmenevan eroja tässä kysymyksessä.
EUn rooli rakentava Cancunissa, mutta sitä kuuluisaa johtajuutta kaivataan
EU on toiminut Cancunissa monessa asiassa rakentavasti, mutta enemmän tarvitaan. EU:n on osoitettava aktiivista johtajuutta, jotta neuvotteluissa liikutaan eteenpäin ja oikeaan suuntaan. Tuoreet puheenjohtajien tekstit osoittavat, että eteneminen ei ole ollut tasapainoista, ja muun muassa hillinnän ja rahoituksen osalta on paljon avoimia kysymyksiä. Yksi suurista avoimista kysymyksistä on Kioton pöytäkirjan jatko. Neuvottelijat ovat tehneet työtä tasapainoisen lopputuleman eteen. Kaikilta osapuolista tarvitaan nyt joustavuutta ja rakentavaa asennetta. Ilmapiiri neuvotteluissa tuntuu olevan hyvä, mutta samaan aikaan kytee pelko siitä, että sisällöissä ei olla edistytty. Nyt ministerien tulee osoittaa poliittista tahtoa viedä sisältökysymyksiä eteenpäin. Caucunin neuvotteluissa luodaan pohjaa tulevalle sen varmistamiseksi, että Etelä-Afrikassa 2010 saadaan aikaan laillisesti sitova ja oikeudenmukainen lopputulos.
Meksikon varaympäristöministeri Fernando Tudela toivotti EU komissaari Connie Hedegaardin tervetulleeksi muistuttamalla kuinka EU tehnyt paljon hyvää ilmaston eteen. Tudelan mukaan emme edes olisi täällä tänään neuvottelemassa ilman Eurooppaa. Tulevat päivät ovat ratkaisevia. EU:n onkin osoitettava johtajuutta nyt Cancunissa, jotta ilmastoneuvotteluissa edetään oikeaan suuntaan.
Entä Cancunin jälkeen, miten EU valmistautuu Etelä-Afrikan kokoukseen
Konsensus näyttää vallitsevan siitä, että Cancunissa ei saada aikaan laillisesti sitovaa sopimusta, ja EU jatkaa Cancunista Etelä-Afrikan ilmastoneuvotteluihin Unkarin ja Puolan johdolla. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä tulee olemaan 30 prosentin yksipuoliseen päästövähennystavoitteeseen siirtyminen, joka on ollut jo pitkään pöydällä. Cancunissa EU on korostanut olevansa jo kaikkein edistyksellisin alue niin kutsutun sitovan Ilmasto- ja energiapakettinsa ansiosta ja toistanut Kööpenhaminasta tutun ehdollisen tarjouksen liikkua 20 prosentista 30 prosenttiin, jos muut maat seuraavat esimerkkiä. Tämä siitäkin huolimatta, että komission viime keväänä julkistama tiedonanto selkeästi osoittaa, että siirtyminen korkeampaan päästövähennystavoitteeseen on itse asiassa EU:n omassa intressissä sen muun muassa vähentäessä energia riippuvuutta, lisätessä vihreitä työpaikkoja ja tuodessa mukanaan terveyshyötyjä. Koko EU:n olisikin korkea aika seurata edistyksellisten jäsenmaiden esimerkkiä ja tunnustaa nämä tosiasiat. Tähän tarjoutuu tilaisuus viimeistään, kun Komissio julkistaa ensi keväänä niin kutsutun 2050 tiekartan, joka määrittää suunnan matalahiilisen Eurooppaan vuonna 2050, sisältäen myös puolivälietapin vuodelle 2030. Liittyen EU:n Caucun kantoihin 2c asteesta, tragikoomista on, että EU:n oma nykyinen 20 prosentin päästövähennystavoite ei ole linjassa edes IPCC:n jo taannoin määrittämän 25-40 prosentin päästövähennysasteikon kanssa, mikä tarvitaan jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 2 asteeseen.