Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Euroopan unionin kannattaa pitää kiinni ilmasto- ja energiapaketissa määritellystä kolmen tavoitteen mallistaan • 15.11.2013

Hanna-Liisa Kangas
WWF Suomen ilmastovastaava

Euroopan unionissa vedetään nyt ensimmäisiä suuntaviivoja vuoden 2020 jälkeiseen ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Tämän vuoksi on aika analysoida vuonna 2008 säädettyä EU:n ilmasto- ja energiapakettia, joka ohjaa unionin politiikkaa vuoteen 2020 asti.

Vuoden 2008 päätöksillä on ollut huomattavia vaikutuksia energiamarkkinoihin. Valitun linjan ansiosta esimerkiksi aurinkopaneelien kysyntä on kasvanut selvästi EU-maissa, etenkin Saksassa ja Italiassa.

Toisaalta EU:ssa on viime vuosina tapahtunut myös alkuperäisten tavoitteiden kanssa täysin vastakkaista kehitystä. Kivihiileen investoimisesta on tullut kannattavaa.

Ilmasto- ja energiapaketti sisältää kolme osaa: kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen, uusiutuvan energian lisäämisen ja energiatehokkuuden parantamisen.

Päästöjen vähennystavoitteen tarkoitus on ehkäistä investoinnit saastuttavaan tekniikkaan. Muut tavoitteet kirittävät puhtaimpien tekniikoden käyttöönottoa.

Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen vähentää vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tavoitteena on myös nostaa uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian osuus 20 prosenttiin energian loppukäytöstä. Energiankulutusta taas aiotaan vähentää 20 prosenttia perusuran mukaisesta kehityksestä.

Vastuu EU:n uusiutuvan energian tavoitteiden toteutumisesta on jaettu jäsenvaltioiden kesken. EU-mailla on siis uusiutuvalle energialle omat tavoitteensa ja tukijärjestelmänsä. Uusiutuvaa energiaa kannustavan politiikan avulla jäsenvaltiot ovat onnistuneet pienentämään uusiutuvan energian tuotannon, varsinkin aurinkopaneelien, kustannuksia huimasti.

Teknologiamarkkinat ovat globaalit, joten halvemmat hinnat mahdollistavat myös köyhempien maiden siirtymisen uusiutuviin energialähteisiin.

Mies asentaa aurinkopaneeleja Leipzigissa Saksassa. Kuva © National Geographic Stock/ Sarah Leen / WWF.

Euroopan unioni on ollut kokoaan suurempi tekijä etsittäessä ratkaisuja kansainväliseen ilmastokriisiin. Ilman EU:n ilmasto- ja energiapakettia aurinkoenergian tuotannon nopea kasvu ja jyrkkä kustannusten lasku olisivat tapahtunut huomattavasti hitaammin.

EU:n päästökauppa ei ole varsinkaan viime vuosina onnistunut estämään investointeja saastuttavaan tekniikkaan. Kun otetaan huomioon uusiutuvan energian tavoite ja energiatehokkuustavoite, 20 prosentin tavoite on päästöjen vähentämisessä aivan liian vaatimaton.

Tämän vuoksi päästöluvan hinta on nykyisin hyvin halpa. Kun myös kivihiilen maailmanmarkkinahinta on edullinen, investoinneista kivihiiltä käyttäviin laitoksiin on tullut EU:ssa kannattavia. Niinpä EU-maat ovat sitoutuneet saastuttavaan tekniikkaan vuosikymmeniksi, koska voimalaitosten käyttöiät ovat pitkiä.

Frimmersdorfin hiilivoimala Saksassa. Kuva Andrew Kerr / WWF-Canon.

Vaihtoehto kolmen tavoitteen politiikalle olisi ollut asettaa EU:lle pelkkä päästöjen vähennystavoite. Mallinnusten mukaan tämä olisi lisännyt maakaasun ja jossain määrin bioenergian käyttöä kivihiilen kustannuksella, mutta muiden uusiutuvien energialähteiden käyttö ja energiatehokkuuden edistäminen olisivat lähteneet liikkeelle huomattavasti nykyistä hitaammin.

Pelkällä päästöjen vähennystavoitteella olisi ehkäisty osa kivihiili-investoinneista muttei juuri edistetty uusia puhtaita tekniikoita.

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteilla on onnistuttu luomaan nopeasti kasvavat cleantech-markkinat, ja Suomi on ollut yksi hyötyjistä. Cleantech-toimiala on nousemassa vientimenestykseksi ja yhdeksi maamme tärkeimmistä toimialoista. Jotta myönteinen kehitys jatkuisi, EU:n politiikan tulisi tukeutua kolmen tavoitteen malliin myös tulevaisuudessa.

EU:n ilmasto- ja energiapaketti on edistänyt cleantech-sektoria, mutta se ei ole estänyt investoimasta saastuttavaan tekniikkaan. Tilanne voidaan muuttaa jo nyt hyvin yksinkertaisesti, kiristämällä vuoden 2020 päästöjen vähennystavoitetta vähintään 30 prosenttiin.

Ilmasto- ja energiapaketti tulee arvioida kokonaisuutena. Päästöjen vähennystavoite pitäisi päättää vasta uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteiden asettamisen jälkeen. Tulevaisuudessa päästökauppa estää investoinnit kivihiileen pohjaavaan tekniikkaan.

Teksti on alunperin julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla Vieraskynä-palstalla 15.11.2013.