Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategia • 1.12.2005puheenvuorot

Mauri Pekkarinen
kauppa- ja teollisuusministeri

Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille. Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut tavoitteeseen, jonka mukaan ilmastonmuutoksesta aiheutuvan lämpötilan keskimääräinen nousu ei saisi ylittää kahta astetta. Kasvihuonekaasupäästöjen kasvun tuntuva hillitseminen onkin tällä hetkellä tärkein maailmanlaajuisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoite.

Ilmastonmuutos ei kuitenkaan tunne valtioiden rajoja, vaan ongelma on globaali. Tämän vuoksi te-hokkain keino vähentää ja estää kasvihuonekaasujen päästöjen lisääntyminen on maailmanlaajuinen yhteistyö. Onkin tärkeää että, että erityisesti Yhdysvallat ja Australia, mutta myös Kiina ja Intia saadaan jatkossa mukaan Kioton jälkeisiin sitoumusvelvoitteisiin. Ilmastomuutokseen vaikuttami-sen lisäksi laaja osallistuminen on tärkeää kilpailukykynäkökohdista. Päästövelvoitteista aiheutuva lisäkustannus voi johtaa kilpailun vääristymisiin ja tuotannon siirtymiseen muihin teollisuusmaihin ja merkittäviin kehitysmaihin, mikäli velvoitteet eivät koske laajalti tällaisia maita.

Suomen talouden rakenne on energiaintensiivinen, ilmastomme on kylmä, ja etäisyydet ovat pitkät. Suomi tarvitsee paljon energiaa. Energiantarpeen ennustetaan ainakin vielä lähivuosina kasvavan, vaikka talous ja tuotantomme muuttuvat kaiken aikaa ja säästötoimet purevat. Suomen suuri haaste onkin siinä, miten sovittaa yhteen hyvinvoinnin edellyttämän taloudellisen kasvun vaatima energiantarve ja kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen.

Hallituksen eduskunnalle antama selonteko ”Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia – kansallinen strategian Kioton pöytä-kirjan toimeenpanemiseksi” kertoo suuntaviivat tämän yhtälön ratkaisuksi lähivuosien aikana. Stra-tegia on varsin konkreettinen lähimmän kymmenen vuoden ajalle.

Hallituksen strategian ydinkohdat voidaan tiivistää seuraavasti:

  • riittävän ja kohtuuhintaisen energiansaannin turvaaminen
  • energiankäytön tehostaminen
  • uusiutuvan energian käytön tuntuva lisääminen sekä päästökauppasektorilla että sen ulkopuolella
  • päästöoikeusyksiköiden hankinta helpottamaan päästökaupan vaikutuksia elinkeinoelämään ja suomalaisiin kuluttajiin

Energiankäytön tehostamisessa on saavutettu Suomessa jo merkittäviä tuloksia. Toimia tehostetaan edelleen, siten että uusilla energiansäästötoimilla tavoitellaan 5 prosentin lisäsäästöä energiankulu-tuksessa vuonna 2015 verrattuna tilanteeseen ilman uusia toimenpiteitä. Energiansäästötoimien pit-kän aikavälin tavoitteena on primäärienergian kokonaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kään-täminen laskuun.

Uuden strategian ehkä tärkein aihealue liittyy juuri siihen, miten uusiutuvia energialähteitä ja näistä erityisesti uusiutuvia biopohjaisia energialähteitä hyödynnetään entistä voimakkaammin ja enem-män lähivuosien aikana. Valtio panostaa uusiutuvan energian ja erityisesti biopohjaisen energian tukemiseen sekä Tekesin teknologiarahoituksen että kauppa- ja teollisuusministeriön energiainves-tointitukien kautta. Ministeriön rahoitus painottuu uuteen teknologiaan, jotta saadaan luotua edelly-tyksiä päästövähenemien syntymiseen myös tulevaisuudessa.

Energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on, että uusiutuvan energian kokonaiskäyttö kasvaisi aina-kin neljänneksellä nykytasosta vuoteen 2015 mennessä ja lähes puolella vuoteen 2025 mennessä. Uusiutuvan energian osuus voisi tällöin nousta lähes kolmannekseen primäärienergiasta. Vuonna 2003 tuo osuus oli 23 prosenttia.

Biopolttoaineista nopeinta kasvua odotetaan metsäenergian kohdalla. Vuoteen 2012 mennessä metsäenergian käytön arvioidaan noin 2,5-kertaistuvan tämänhetkiseen käyttötasoon verrattuna. Puun pienkäyttöä, pelletteinä ja muussa muodossa, edistetään muun muassa laitekehitystä tukemalla, taloudellisilla ohjauskeinoilla ja tiedotuksen avulla.

Jo tänään muun muassa biopelletti on kilpailukykyinen polttoaine myös omakotitalojen lämmityksessä. Hallitus pitää kuitenkin tärkeänä vauhdittaa päästöttömien ja vähäpäästöisten lämmitystapojen käyttöönottoa pientaloissa. Tässä tarkoituksessa selvitetään strategian mukaan tammikuun loppuun mennessä nykyisten avustusten kohdentamista pientalojen lämmitystapamuutosten investointien avustamiseen sekä vaihtoehtoisesti kotitalousvähennyksen laajentamista koskemaan kyseisiä investointeja.

Liikenteen polttoaineiden osalta energia- ja ilmastostrategia merkitsee radikaalia muutosta siihen nähden, miten asiat aikaisemmin Suomessa ovat olleet. Suomen liikenteen tulee perustua jo lähitu-levaisuudessa osittain biopohjaisiin polttoaineisiin. Olen tätä varten asettanut pari kuukautta sitten asiantuntijaryhmän, joka valmistelee ehdotuksen toimista, joilla liikenteen biopolttoaineiden käyttö voitaisiin nostaa Suomessa nyt aluksi 5 prosentin tasolle. Työryhmän on lisäksi esitettävä näkemys pidemmän aikavälin tavoitteista liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönotolle sekä myös arvio siitä, missä määrin ja millä keinoin ja millaisin kustannuksin tavoitteiden mukainen käyttö sekä tuotanto ovat toteutettavissa.

Energiansäästön, uusiutuvan energian edistämisen ja uuden teknologian kehittämisen lisäksi valtio panostaa myös päästöyksiköiden ostoon niin sanotuilla Kioton-mekanismeilla. Mielestäni meka-nismien käyttö ei vaikeuta suomalaisen yhteiskunnan valmiuksia vastata Kioton jälkeisen ajan haasteisiin. Mekanismeilla ostettavilla päästöoikeuksilla lisätään Suomen kansallisia päästöyksiköitä. Niitä ei sellaisenaan jaeta teollisuudelle tai muille kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaville tahoille. Ne helpottavat koko kansantalouden taakkaa päästöjen vähentämisessä. Ostoista hyötyvät tässä vaiheessa erityisesti päästökauppasektorin ulkopuoliset sektorit, joilla päästöjen vähentäminen on mar-ginaalikustannuksiltaan korkeinta.