Hillintä osana ilmastoälykästä maataloutta • 14.6.2013

Kehitysmaiden suurimpia haasteita tällä hetkellä on tuottaa riittävästi ruokaa kasvavalle väestölle muuttuvassa ilmastossa. Ruokakriisien aiheuttama epävakaus pienentää entisestään kehittyvien yhteiskuntien mahdollisuuksia taata kansalaistensa oikeudet sekä perustarpeiden tyydyttäminen. Ilmaston muutokset vaikeuttavat ruoantuotantoa ympäri maailman, erityisesti useissa kehitysmaissa, joiden väestö karsii jo nyt kroonisesta nälästä. Ilmastoälykäs maatalous tarjoaa ratkaisumahdollisuuksia ruoantuotannon takaamiseen muuttuvissa sääoloissa kehittämällä sopeutumiskykyjä ja parantamalla ruokaturvaa, sekä hillitsemällä ilmastonmuutosta.  

Samalla kun ilmastonmuutos vaikuttaa maataloustuotantoon, aiheuttavat maatalous, metsäkato sekä muut maankäytön muutokset yhteensä noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Onneksi maataloudessa on myös merkittäviä mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisätä maaperän ja kasvillisuuden hiilivarantoa.  IPCC on arvioinut maatalouden pystyvän vähentämään päästöjä ja sitomaan hiiltä vuosittain lähes saman verran kuin se niitä aiheuttaa.

Hiilen sidontaa

Maatalous ei tuota ainoastaan ruokaa vaan monia tärkeitä ympäristöpalveluja kuten vedensäätelyä, hiilinieluja ja kasvien pölytyspalveluja. Aikamme suuret haasteet, nälkä ja ilmastonmuutos osana ympäristön tilan huononemista, vaativat uudenlaista ajattelutapaa. Ilmastoälykäs maatalous vastaa haasteeseen lisäämällä tuotantojärjestelmien kestävyyttä, tuottavuutta olemassa olevilla viljelyalueilla, sekä vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä.  Maatalouden suurin ilmastovaikutus tulisi sen aiheuttaman metsäkadon pysäyttämisestä. Näillä keinoin maatalous voi vähentää köyhyyttä, muuttovirtoja kaupunkeihin, sekä auttaa saavuttamaan kehitystavoitteet.

Hiiltä voidaan sitoa maaperään esimerkiksi peltometsäviljelyn, suorakylvön, maanmuokkauksen välttämisen, kompostoinnin, kiertoviljelyn, typpeä sitovien palkokasvien avulla. Maanmuokkauksen välttäminen ja katekerroksen säilyttäminen estävät hiilivuotoja maaperästä ja edesauttavat ravinteiden ja veden sitoutumista maahan. Sitomalla hiiltä kasvillisuuteen ja maaperään lisätään myös maan hedelmällisyyttä.

Vähemmän päästöjä

Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja välttää myös muuttamisessa karjan rehukoostumusta, hyväksikäyttämällä lanta energianlähteenä ja muuttamalla laidunnuskäytäntöjä. Esimerkiksi Kenian ilmastoälykkäässä pilottiprojektissa osuuskuntien karjankasvattajat ovat ryhtyneet ruokkimaan karjansa kotitilalla kasvatetulla elefanttiheinällä sekä rehupuilla vähentäen vapaata laidunnusta. Näin lanta saadaan talteen biokaasun tuotantoa varten, karja syö parempilaatuista rehua, sairastelee vähemmän sekä tuottaa enemmän maitoa. Entiset laidunmaat tuottavat rehua ja sitovat hiiltä maaperään. Tuotettu maito tulee seurannan mukaan olemaan pian hiilineutraalia. Karjankasvattajien on mahdollista myydä maito paremmalla voitolla, eikä heidän tarvitse hankkia lisää päästöjä tuottavia eläimiä.

Kansainvälinen ponnistus

YK:n Maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO pyrkii tukemaan erityisesti kehitysmaita tuotannon muuttamisessa ilmastoälykkäämmäksi. Ensimmäinen vuosituhattavoite, ”äärimmäisen köyhyyden sekä nälän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä”, velvoittaa kaikkia valtioita toimimaan. Monimuotoinen maailma tarvitsee paikallisia ratkaisuja soveltaen ilmastoälykkään maatalouden periaatteita. Tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, kuinka päästöjä voidaan parhaiten vähentää niin teknisesti kuin kustannustehokkaasti samalla kun rakennetaan kestävyyttä. Jotta kehittyvien maiden hallitukset voisivat hyödyntää uusia ilmastorahoituksen mahdollisuuksia kansalaistensa sekä ilmaston hyväksi, tarvitsevat ne myös apua uusien rahoitusmekanismien viidakossa. FAO:n vastajulkaistu Climate-Smart Agriculture Sourcebook  – `Ilmastoälykkään maatalouden lähdeteos` pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin. Tämä yhteistyössä toteutettu julkaisu kehittää edelleen ilmastoälykkään maatalouden konseptia sekä analysoi sen potentiaalia sekä rajoitteita. Julkaisu on suunnattu päätöksentekijöille eri tasoilla. Eri vaihtoehdot maatalouden suunnittelulle, politiikalle sekä investoinneille esitellään kirjassa. Julkaisussa suositellaan myös sopivia ilmastoälykkäitä käytäntöjä eri maatalouden osa-alueille, ruokajärjestelmille sekä kokonaisvaltaiselle maankäytön suunnittelulle.

FAO:n ”Ilmastonmuutoksen hillintä maataloudessa” –ohjelma (Mitigation of Climate Change in Agriculture, MICCA) pyrkii tukemaan hallitusten päätöksentekoa sekä luomaan mahdollisuuksia ilmastoälykkäiden viljelykäytäntöjen leviämiselle. Tärkeä työkalu kansalliselle maatalouspolitiikkojen suunnittelulle on maankäytön aiheuttamien päästöjen seuranta, jotta ymmärrettäisiin kuinka eri viljelyjärjestelmissä saadaan suurimmat hyödyt. Nykyisissä tilastotiedoissa, elinkaarianalyyseissä sekä viljelykäytäntöjen soveltamisessa on merkittäviä aukkoja, joiden täyttämisessä MICCA projekti tukee kehittyviä valtioita. Ohjelmassa on myös selvitetty, mitä taloudellisia ja poliittisia esteitä maatalouskäytäntöjen muuttamiselle on. Valtioita opastetaan myös kuivatettujen turvemaiden käytöstä johtuvien päästöjen vähentämisessä. Ohjelma testaa ilmastoälykkäitä käytäntöjä kahdessa pilottiprojektissa Keniassa ja Tansaniassa.

Maatalouden muutos ilmastoälykkääksi on mahdollinen ja välttämätön. Politiikkojen sekä käytäntöjen muutos vaatii nopeaa oppimista ja poliittista tahtoa sekä kehitysmaissa että kehitysyhteistyön tukijoilta, jotta vältettäisiin nykyisenlaisten ruokakriisien leviäminen yhä laajemmalle.