Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut • 19.1.2016ilmastokokousilmastoneuvottelutPariisi2015mitä Pariisin jälkeenkansalaisjärjestötkansalaistoiminta

Leena Kontinen
Maan ystävien ilmastokampanja-vastaava

Kaksi viikkoa Pariisissa ilmastoneuvotteluja, mikä jäi mieleen voimakkaimpana; turvatarkastukset, ruokajonotukset, screenille heijastetut sopimuksen sulkulauseiden rivit… Ei, vaan erilaiset ihmiset; ihmisten yhteinen kokoontuminen maailman eri puolilta aikamme suurinta ongelmaa ratkaisemaan. Osa pääsi suoraan sopimuksen ääreen vaikuttamaan, osa vaikutti tarkkailijoina varsinaisten kokoussalien ulkopuolella, ja osa taas koko kokousalueen ulkopuolella tapahtumissa. Kaikilla oli tärkeä rooli, vaikkei sitä kaikkialla nähtäisikään.

Vaikuttavimpia hetkiä oli, kun yhdessä yli 600 kansalaisyhteiskunnan edustajan kanssa – mm Kansainvälisestä Maan ystävistä, Greenpeacesta, WWF:sta ja monista muista ympäristöjärjestöistä, ammattiyhdistysliikkeestä ja kirkosta – ensin lattialla istuen  ja sitten marssien joukolla kokoussalin ulkopuolella vaadittiin yhteen ääneen ilmasto-oikeudenmukaisuutta – nyt. Ilmastoliikkeen voimauttava voima tuntui saavan hetkeksi maailman paikalleen.

kuva Leena Kontinen

Ilmastoliikkeen voimaa: neuvottelusalin ulkopuolella Pariisin ilmastokokouksessa laaja mm ympäristö-, ammattiyhdistys- ja kirkon järjestöjen tempaus ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta joulukuussa 2015. Kuva Leena Kontinen.

Ilmasto-oikeudenmukaisuutta vaadittiin useissa rauhanomaisissa tempauksissa, joita Kansainvälinen Maan ystävät tai Euroopan Nuoret Maan ystävät oli järjestämässä. Myös monet todistajat, jo nyt eniten ilmastonmuutoksesta kärsivistä yhteisöistä eri puolilta maailmaa kertoivat suoraan omista kokemuksistaan. Köyhät, ilmastonmuutoksen aiheuttamiseen vähiten osalliset kärsivät sen seurauksista kaikkein eniten. Tätä suunnatonta epäoikeudenmukaisuutta tulisi rikkaiden, historiallisesti vastuussa olevien ja kykenevien maiden korvata rahallisella ja muulla tuella sopeutumiseksi, mutta myös kestävämmän energiantuotannon ja muun tarvittavan muutoksen avuksi. Lisäksi täytyisi olla oma varma ja toimiva mekanisminsa vahinkojen ja menetysten korvaamiseksi.

Kuultiinko oikeudenmukaisuuden vaatimus sopimuksessa , joka 12.12. 2015 hyväksyttiin? Kansainvälisen Maan ystävien sekä muiden ilmasto-oikeudenmukaisuusliikkeen edustajien mukaan uusi ilmastosopimus ei vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen riittävällä kunnianhimolla ja oikeudenmukaisuudella eikä tarjoa kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, jo nyt ilmastonmuutoksesta eniten kärsiville mitään konkreettista turvaa, apua tai korvausta. Kansalaisyhteiskunnalla on paljon työtä edessä tilanteen korjaamiseksi.

Kansainvälisen Maan ystävien tempaus Pariisissa 12.12. 2015 satelliittikuvana (ihmiset kirjaimina!). Yli 3 000 ihmistä yli 1000 paikassa Pariisissa muodostivat älypuhelimien geopaikannuksen avulla ilmasto-oikeudenmukaisuuden ja rauhan viestin. Näyttävä hieno tempaus saatiin näin aikaan, vaikka poikkeuksellisten turvamääräysten mukaan kahta ihmistä enempää ei saanut olla yhdessä samassa paikassa. Lopulta 12.12. Pariisissa saatiinkin järjestää myös kaksi suurempaakin kokoontumista; rauhanomaiset tempaukset kokosivat kaikkiaan yhteensä kymmeniä tuhansia ihmisiä osoittamaan ihmisvoimaa planeettamme puolesta. Kuva: Kansainvälinen Maan ystävät FOEI.

Uusi ilmastosopimus on kuitenkin riittämättömyydessäänkin saavutus, jossa suurin osa maailman maista ensimmäistä kertaa yhdessä tunnustaa ilmastonmuutoksen vakavuuden ja antaa lupaukset päästövähennystoimistaan. Siinä mainitaan myös viimein 1,5 asteen tavoite, raja, minkä alapuolella maapallon keskilämpötilan tulee pysyä, jotta ilmastonmuutoksen kaikkein vakavimmilta seurauksilta olisi mahdollisuus välttyä. Esim. monille pienille saarivaltioille se merkitsee olemassaolon edellytystä, ja onkin aika käsittämätöntä miten kansainvälisessä yhteisössä aiemmin on voitu valita rajaksi 2 astetta ja samalla ikään kuin vain vilkuttaa hyvästiksi monille kokonaisille valtioille.

Maiden nyt antamat päästövähennyslupaukset veisivät meidät kuitenkin miltei 3 asteeseen, joten tarvitaan välittömästi tarkistuksia ja tiukempia toimia. Sopimukseen sisältyy vuodesta 2020 alkaen päästövähennyslupausten tarkistukset 5 vuoden välein, mutta ei niiden tiukentamisia, mitä ehdottomasti tarvittaisiin. Vuonna 2018 lupauksia on todella kiristettävä, jotta voidaan päästä alle 1,5 asteen tavoitteeseen. On myös tärkeää, että tähän pyrkimykseen voidaan nyt vedota, kun kiritetään päästövähennystavoitteita ja -toimia. Esimerkiksi EU:n tulee todella tiukentaa tavoitteitaan vuodelle 2030, mitä Suomenkin täytyy vaatia ja edistää.

Fossiilipolttoaineiden aikakauden päättyminen on nyt näyttävästi tunnustettu tavoite, vaikka aikataulu ei ole vielä riittävän nopea. Ihmiset kuitenkin toimivat jo nyt, energiavallankumous on alkanut, ja tarvitsee tuekseen vain poliittista tahtoa toteutuakseen vaadittavalla voimalla. Ei ole myöskään enää aikaa eikä resursseja tuhlattavaksi vaarallisiin vääriin investointeihin ja ns. väliaikaisratkaisuihin kuten ”siirtymäkauden” ydinvoimaan – nyt on mentävä suoraan asiaan: kestävään, puhtaaseen, turvalliseen täysin uusiutuvaan hajautettuun energiantuotantoon ja energian säästöön.

Tarvitaan myös suuri muutos tuhlauksen kulttuurista kohtuullisuuden maailmaan, mutta se on vain hyväksi meille kaikille ja tuo meidät lähemmäs todellisia arvojamme ja toisiamme. Pariisi on alku, josta saamme suunnan välttämättömälle muutokselle. Muutosvauhdin määräämme me, ja sen on oltava nopea, jotta ehdimme käyttää hetkemme oikein.

Ilmastoliike vahvistuu, yhteistyössä on voimaa. Maan ystävien ilmastokampanja edistää energiavallankumousta myös omilla uusilla kampanjoillaan: Hiilivapaa Suomi- ja Yhteisöenergiakampanjat ovat aloittamassa innostavaa muutostyötä.

kuva Leena Kontinen

Toimivia ratkaisuja on jo olemassa! Euroopan Maan ystävien ja REScoopin Community Power -tempaus yhteisöenergian puolesta Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa 2015. Kuva Leena Kontinen.