Ilmastonmuutos ja linnut • 1.1.2004
Ilmaston muutokset vaikuttavat lintuihin sekä suoraan että välillisesti eliöyhteisön muiden osakkaiden kautta. Suomalaiset muuttolinnut elävät sekä pesimä- että talvialueellaan neljä viisi kuukautta ja ovat näiden välissä matkalla, useissa tapauksissa keväin syksyin eri alueiden läpi.
Koska ilmasto muuttuu eri alueilla eri tavoin, voivat ilmastonmuutoksen vaikutukset lintuihin olla monimutkaisia. Ainakin niiden reagointia muutoksiin tulee tutkia ottaen huomioon koko vuoden tapahtumat.
Kevätmuutto on suurimmalla osalla lajeista aikaistunut. Lajin ensisaapujien kohdalla aikaistumista on noin puolella lajeista vähintään viikko, enimmillään kolme viikkoa.
Aikaistuminen näkyy myös myöhemmin saapuvan kannan osan kohdalla, mutta useimmiten heikkenevänä. Esimerkiksi punarinnan koko kanta saapuu nykyisin kymmenisen päivää aikaisemmin kuin 1970-luvun alussa.
Syysmuutto on useilla pitkämatkaisilla lajeilla aikaistunut, mutta lyhytmatkaisilla myöhentynyt. Pitkämatkaisimpien kesälintujemme vierailun ajankohta on kokonaisuudessaan siirtynyt keväiden lämpenemisen myötä muutamia päiviä aikaisemmaksi, mutta lyhyen matkan muuttajilla vierailuaika on pidentynyt. Tämä voi olla niille eduksi, sillä pidentynyt kesäaika voi antaa niille mahdollisuuden parantaa lisääntyvyyttään.
Muuttoaikojen muutokset ovat osaksi heijastumaa talvehtimisalueiden siirtymisestä lähemmäs pesimäalueita ilmaston leudontuessa. Kotimaassa tämä ilmenee siten, että satunnaisia talvivieraita jää meille yhä useammista lajeista ja osittaismuuttajien talvehtivan kannan osa kasvaa.
Näissä ilmiöissä lisävauhtia muutokselle antavat myös muut, ilmaston muuttumisesta riippumattomat muutokset, kuten räjähdysmäisesti lisääntynyt lintujen talviruokinta. Talvehtimisalueiden siirtymistä saadaan pian tarkempaa tietoa, kun suomalaisten lintujen rengaslöytöjen analyysit valmistuvat.
Aikaisempi saapuminen mahdollistaa aikaisemman pesimisen. Pesintäajat ovatkin osalla lajeista aikaistuneet. Tämä ei ole kuitenkaan automaattista, sillä pesintäedellytykset eri vaiheissa kevättä ja alkukesää eivät muutu tasaisesti.
Paikkalinnut saattavat pystyä seuraamaan ilmaston paikallisen lämpenemisen vivahteita paremmin kuin muuttolinnut. Siksi niiden odotetaan hyötyvän muutoksista selvimmin. Jos muutamien lajiparien, kuten tavallisimpien pönttölintujemme, talitiaisen ja kirjosiepon, vertailuissa havaittu ero pesintäaikojen muutoksissa osoittautuu yleiseksi, on odotettavissa, että lintulajien runsaussuhteet muuttuvat paikkalintujen eduksi.
Eri lajien tavat käyttää ympäristöään ja joustaa sen muutosten mukana vaihtelevat. Jotta muuttuvista tapahtuma-ajoista voidaan edetä lisääntymismenestyksen ja elossa säilymisen muutosten kautta kannanmuutoksiin ja levinneisyyksien muutoksiin, on selvitettävä kaikkien välivaiheiden riippuvuudet ilmaston määräämistä säätekijöistä. Tämän jälkeen on mahdollista laatia sellaisia malleja, joilla voi vastata laaja-alaisimpiin ja haastavimpiin kysymyksiin.
Monien käytännön toimijoiden, kuten ympäristöviranomaisten ja poliitikkojen, on kuitenkin saatava nopeasti vastauksia. Tämä pakottaa tutkijat laatimaan ennusteita suoraan siltä pohjalta, että tarkastellaan lintulajien (tai minkä tahansa eliölajin) levinneisyyksien ja ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeiden suhteita: oletetaan, että kun ilmastovyöhyke siirtyy, siirtyy myös kasvillisuusvyöhyke ja sen mukana seuraavat eläinlajien levinneisyysalueet.
Ilmasto ei kuitenkaan muutu alueellisesti eikä ajallisesti tasaisesti. Ennustaminen pesimälevinneisyyden etelä- ja pohjoisrajojen ja kesälämpötilojen isotermien yhteyksien pohjalta on parhaimmillaankin karkeaa. Ilmastonmuutoksen lisäksi samanaikaisesti vaikuttavat monet ihmisen aiheuttamat elinympäristön muutokset, jotka ovat vain osaksi ilmastollisiin tekijöihin kytkeytyneitä. Ympäristötyyppien odotettujen pinta-alojen muutoksiin pohjautuvat ennusteet ovat astetta parempia.
Asiat ja asioiden suhteet eivät ole vain monimutkaisia, vaan monimutkaisempia kuin vielä nytkään osamme ajatella. Monipuolista vaikutustutkimusta tarvitaan luonnon kaikilta hierarkiatasoilta soluista yhteisöihin.
Lisätietoa ilmastonmuutoksesta sinänsä ja erityisesti sen vaikutuksista lintuihin löytyy tutkimushankkeemme sivuilta. Sivut valmistuvat tammikuun aikana.