Ilmastonmuutos ja päästökauppa avaavat mahdollisuuksia liiketoimintaan Itä-Euroopassa • 1.10.2004
Euroopassa ilmastonmuutoksen torjuminen otetaan vakavasti ja toimenpiteisiin on ryhdytty. Länsieurooppalaiset teollisuuslaitokset joutuvat entisestään vähentämään päästöjään tai turvautumaan päästökauppaan. Vuoden 2005 alussa alkaa EU:n sisäinen päästökauppa. Sen tavoitteena on, että päästövähennystoimenpiteet toteutetaan siellä, missä niiden kustannukset ovat vähäisimmät.
Suomella on haastava ja kallis tehtävä pysyä Kioton sopimuksen asettamissa päästövelvoitteissa. Suomen ilmasto-ohjelman optimististen arvioiden mukaan päästövähennystavoitteisiin päästäisiin edistämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, säästämällä energiaa ja lisäämällä maakaasun ja ydinvoiman käyttöä.
Pitkällä aikavälillä tämä varmaan toimiinkin. Kuitenkin myös muita keinoja on mietittävä, jos Kioton pöytäkirjan asettamissa rajoissa aiotaan pysyä,. Yhä useampi yritys pohtiikin, mistä lisäkiintiöitä voisi hankkia.
Edullisia päästöoikeuksia Itä-Euroopasta
Itä-Euroopan hiili-intensiivisellä, tehottomalla ja saastuttavalla teollisuudella on merkittävä rooli Euroopan ilmastopolitiikassa. Ehkä yllättäenkin Itä-Euroopan hiilidioksidipäästöt ovat toistaiseksi melko vähäiset ja alle Kioton vaatimusten. Tämä johtuu pääosin merkittävistä rakenteellisista muutoksista energiantuotannossa sekä raskaan teollisuuden alasajosta 1990-luvun alussa.
Niin väärältä kuin se ehkä kuulostaakin, Itä-Euroopan maista on tullut päästöoikeuksien myyjiä, mikä merkitsee huomattavaa tulonsiirtoa niille. GreenStream Networkin laskelmien mukaan EU-komissio antanee Puolalle ylimääräisiä myytäviä oikeuksia reilut 70 miljoona tonnia kaudelle 2005–2007.
Päästövähennystoimenpiteitä pystytään Itä-Euroopassa monessa tapauksessa toteuttamaan hyvin kustannustehokkaasti, joten edullisten päästövähennysten kotiuttamisesta on tulossa merkittävää liiketoimintaa. Suomalaisten teollisuusyritysten, ja miksei myös valtionkin, kannattaisi hyödyntää tämä mahdollisuus.
Tietyt maat, kuten Romania ja Bulgaria, ovatkin havainneet päästökaupan ja ennen kaikkea Kioton hankemekanismit uudeksi varteenotettavaksi keinoksi saada uusia investointeja energia- ja ympäristösektoreille. Alueella riittää saneerattavia energiantuotantolaitoksia ja muuta teollisuutta. Tämä on luonnollisesti avannut mahdollisuuksia ilmastoteknologian ja siihen liittyvien palveluiden viennille alueelle.
Ilmastoteknologiavientiä Itä-Eurooppaan
EU:n päästökauppadirektiivi ja Kioton sopimuksen hankemekanismit eli yhteistoteutusmenettely ja puhtaan kehityksen mekanismi ovatkin synnyttäneet aivan uuden liiketoimintaympäristön. Uusi päästökauppaan liittyvä palveluliiketoiminta on kovassa kasvussa, puhumattakaan uusiutuvien energialähteiden, jätehuollon ja teollisuuden prosessien tehostamisen kehittyvistä markkinoista.
Suomessa on ilmastoteknologian huippuosaamista ja yhteensä noin alan 500 yritystä, jotka toimivat pääosin bioenergian, tuulivoiman, jätehuollon ja teollisuuden prosessien tehostamisen aloilla. Maassamme markkinoita riittää kaikilla näillä sektoreilla joksikin aikaa, mutta katseet kannattaa suunnata jo muualle, esimerkiksi Itä-Eurooppaan.
Suomalaiset yritykset työstävät parhaillaan muutamia ilmastohankkeita Baltiassa. Euroopan ilmastomarkkinoilla kovassa huudossa ovat erityisesti yhteistoteutushankkeet EU:n uusissa hakijamaissa Bulgariassa ja Romanissa.
Finpro haastaa suomalaisia yrityksiä vastaamaan mahdollisuuksiin
Finpron Keski- ja Kaakkois-Euroopan yksikkö kannustaa suomalaisia alan toimijoita iskemään kiinni ilmastonmuutoksen avaamiin mahdollisuuksiin Itä-Euroopassa niin edullisten päästöoikeuksien oston kuin ilmastoteknologia- ja palveluliiketoimintaviennin saralla.
Finpron Keski- ja Kaakkois-Euroopan yksikössä on tällä hetkellä kehitteillä laaja ilmastohanke, jonka tavoitteena on tutkia alueen markkinat ja liiketoimintamallit sekä tunnistaa suomalaisyrityksille avautuvat mahdollisuudet.