Ilmastonmuutos lisää tulvia ja kuivia kausia Suomessa • 1.5.2007 • puheenvuorot

Tulvat ja kuivat kaudet lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä myös Suomessa.  Etelä-Suomessa lumipeite ja lumitulvat vähenevät. Kesän voimistuvat rankkasadetulvat uhkaavat  taajamia ja pienehköjä vesistöalueita. Talvikauden lisääntyvien vesisateiden ja lumen sulamisen myötä talvitulvat uhkaavat Etelä ja Keski-Suomen vesistöjen keskusjärviä Saimaata, Päijännettä, Vanajaa ja Näsijärveä. Jokivesistöissä talven vesisade ja sulamistilanteet aikaansaavat helposti vuoden suurimman tulvan. Keskusjärvien laskujoet Kokemäenjoki ja Kymijoki ovat alttiita pakkasjaksojen hyydetulville, kun virtaamat pysyvät koko talven suurina. Muutoksiin on mahdollista sopeutua säännöstelykäytäntöjä muuttamalla, todetaan FINADAPT –hankkeen yhteenvedossa. Hankkeessa on  selvitetty suomalaisen yhteiskunnan ja ympäristön kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.  

Merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttama vaikutus Suomen vesistöissä on virtaamien vuodenaikaisvaihtelun muuttuminen: ennen oli talvella lunta ja jäätä ja vesistöissä pienet virtaamat ja sulamistulvat keväällä, tulevaisuudessa talvet ovat märkiä ja lumettomia ja kevään sulamistulvat jäävät pois.  Talvella lumi sulaa ja vettä sataa nykyistä enemmän. Vesistöissä on runsaasti vettä koko talven ja vesistöjen alimpien keskusjärvien pinnat nousevat talvella nykyistä ylemmäksi, jopa kevätkorkeuksia ylemmäksi. Talven vähäinen haihdunta voimistaa runsaan vesimäärän vaikutusta keskusjärvissä. Vastaavasti kevättulvat pienenevät aiemmasta, kun lunta ei ole. Tämä jo nyt Etelä- ja Keski-Suomessa yleistynyt tilanne siirtyy pohjoisemmaksi, mikäli ilmasto muuttuu ennusteiden mukaisesti. Lämpenemisen alussa pohjoisimmassa Lapissa talvien lumisuus lisääntyy ja kevättulvat ovat kasvamaan päin lumisateiden kasvun myötä, kun lämpeneminen ei vielä riitä sulattamaan lunta talvella.  

Mitä vähemmän vesistössä on virtaamia tasaavia järviä - kuten Pohjanmaalla ja Etelä-Suomen rannikolla - sitä voimakkaammin kesän voimistuvat rankkasateet lisäävät rankkasadetulvia. Toisaalta pidentynyt kesäkausi lisää haihtumista maalta ja järvistä. Tämä vähentää virtaamia ja laskee järvien pintoja entistä aiemmin kesällä. Pidentynyt kesäkausi, voimistunut haihdunta, suuri maankosteusvaje  ja vähäsateinen syksy voivat vähentää pohjavesivarat loppukesästä ja syksystä kriittisen vähäiseksi pienehköillä pohjavesialueilla.

Haitallisia vaikutuksia odotettavissa

Entistä rankemmat kesäsateet sekä erityisesti talven runsaat vesisateet paljaalle, lumettomalle ja roudattomalle maanpinnalle lisäävät kiintoaineiden, ravinteiden ja vesistölle haitallisten aineiden huuhtoutumista. Etelä- ja Lounais-Suomessa rehevöityminen järvissä ja meressä lisääntyy, ellei huuhtoutumista pystytä vähentämään.

Pohjavedet ovat parhaita talousvesilähteitä ja ainoita lähteitä maaseudulla. Kun kuivakaudet pitenevät, pohjavesivarat vähenevät ja veden laatu saattaa heiketä. Meneillään olevat vesihuollon varmistustoimet pätevät myös ilmaston muuttuessa.

Sopeutuminen mahdollista

Muuttuvaan vesitilanteeseen voidaan sopeutua eri tavoin. Järvivesistöissä talvitulviin on varauduttava säännöstelykäytäntöjä muuttamalla. Vesistömalleja tarvitaan reaaliaikaisiin ennusteisiin ja patojen ja muiden vesistörakenteiden mitoitukseen tietyillä todennäköisyyksillä esiintyville tulville. Malleilla voidaan myös määrittää alimmat turvalliset rakennuskorkeudet.

Rannikon tulva-alueilla voidaan rakentaa tulvapenkereitä ja kuivatuspumppaamoita. Joillain riskialueilla, kuten Porissa, pitää varautua käyttämään nopeasti myös siirrettäviä rakenteita ja laitteita. Porin lisääntyviä hyydetulvia voidaan torjua oikea-aikaisella  säännöstelyllä sää- ja vesistöennusteita käyttäen.

Taajamissa rankasateiden aiheuttamaa tulvimista voidaan vähentää lammikoinnin, viherkaistojen, avo- ja painanneojien sekä vettä läpäisevien pintojen avulla.

Vesihuollon pohjavesivarojen vähetessä on liityttävä kunnallisen vesilaitoksen jakeluverkkoon. Vesihuoltolaitosten yhteistyö, varavedenottamot, jakelujärjestelmien varmistaminen ja laajentaminen myös maaseudulle sekä puhdistusprosessien tehostaminen auttavat sopeutumaan uuteen tilanteeseen.

Voimakkaasti kasvavat talvivalunnat lisäävät järvien ja Suomenlahden ravinnekuormitusta. Tämänkin  takia on tärkeää kehittää viljelykäytäntöjä siten , että ravinnekuormitusta voidaan hillitä lämpenevissä ja vetisimmissä oloissa.

Muutoksia veden säännöstelyyn

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat hydrologisen kierron muutokset vaikuttavat  vesistöjen säännöstelyyn. Syksyllä keskitalven tulvia varten pitää jättää tilaa säännösteltyihin järviin. Kesän alussa vettä on oltava varastoituna järvissä riittävästi pidempää kesää ja mahdollista kuivaa jaksoa varten. Suuri osa nykyisistä 220 säännöstelyluvasta pitää muuttaa, kun kevättulvat katoavat tai aikaistuvat, talvitulvat tulevat tilalle ja kesäkaudella uhkaa vähävetisyys.

Vesivoimaa voidaan tuottaa jonkin verran aiempaa enemmän johtuen talvien kasvavista virtaamista ja kevään pienemmistä ohijuoksutuksista, kun kevättulvat pienenevät. Ohijuoksutuksia voidaan pienentää säännöstelyjä muuttamalla ja laitosten turbiineja lisäämällä.

Lisätietoja Finadapt-hankkeesta