Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Ilmastonsuojelu kiinnostaa kuntia • 1.3.2004puheenvuorot

Kalevi Luoma
ympäristöinsinööri, DI
Suomen Kuntaliitto

Kunnan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu huolehtia asukkaiden peruspalveluista, joita ovat esimerkiksi koulutus ja terveydenhuolto. Palveluja ei voi tuottaa ilman energiaa – valoa, lämpöä tai polttoainetta. Esimerkiksi oppilaat tarvitsevat koulukyydityksen, lämpimät työtilat ja aterian.

Kunta vastaa yhdyskuntasuunnittelulla myös asunto- ja työpaikka-alueiden järjestämisestä, ja yhdyskuntarakenne vaikuttaa energiatarpeeseen vuosikymmeniä eteenpäin. Usein kunta hoitaa myös koko yhteisöä palvelevan energiahuollon ja vastaa kotitalouksien ja yritysten jätteistä.

Kasvihuonekaasujen vähentäminen kunnissa onnistuu esimerkiksi säästämällä energiaa, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä fossiilisten sijaan, keräämällä kaatopaikkakaasuja ja käsittelemällä jätteitä, kehittämällä yhdyskuntarakennetta sekä tekemällä kestäviä liikenneväylä- ja kalustoratkaisuja.

Ilmastonmuutoksen torjuntakeinot ovat yleensä järkeenkäypiä ja jotkut jopa helppoja. Energiansäästö on hyödyllistä, koska tällöin vähenevät muutkin ympäristöhaitat kuin ilmastonmuutos. Uusiutumattomat luonnonvarat riittävät useammalle ja pidempään. Säästäjä varautuu samalla mahdolliseen hinnan nousuun.

Uusiutuvat energialähteet tuovat ihmisille uusia toimeentulomahdollisuuksia ja energiavalikoima monipuolistuu. Jätteiden määrän pienentäminen, lajittelu, energiakäyttö ja kierrätys vähentävät päästöjä, tuovat säästöjä, lisäävät asumismukavuutta ja voivat toimia jonkin uuden tuotteen tai palvelun käynnistäjinä.

Kunnat ovat tehneet paljon päästöjen vähentämiseksi. Esimerkkejä ovat puuta käyttävät lämpölaitokset ja kaatopaikkakaasujen keräily ja hyödyntäminen energiaksi. Kuntien rakennuksissa on satsattu energiakatselmuksiin ja -investointeihin sekä otettu käyttöön uusia energiansäästön rahoitustapoja. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto lienee Suomessa maailman kärkiluokkaa.

Myös lämpöyrittäjyystoiminta on käynnistynyt. Siinä kunta ostaa puulla tuotettuja lämpöpalveluja esimerkiksi yksittäisen koulun lämmitykseen. Kunnan tavaroiden ja palveluiden hankintamenettelyissä sekä kuljetuksissa ja joukkoliikenteessä otetaan lisääntyvässä määrin huomioon ympäristöasioita.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä kunnille on tarjolla apua. Suomen Kuntaliiton vetämään Kuntien ilmastonsuojelukampanjaan on liittynyt 48 kuntaa, joissa asuu 47 % maamme väestöstä. Reilu 80 kuntaa ja kuntayhtymää on tehnyt energiansäästösopimuksen tai uuden energia- ja ilmastosopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa.

Eri puolilla maata toimii seitsemän kuntien ja maakuntaliittojen perustamaa energiatoimistoa, jotka tarjoavat kunnille osaamistaan ja välittävät tietoa kasvihuonekaasujen vähentämiskeinoista. Viime vuonna energiatoimistot tuottivat neljä uutta apuvälinettä kunnille. Ne koskevat uusiutuvan lämmitysenergian selvittämistä kunnan kohteissa, kaatopaikkakaasujen talteenottoa, luottamushenkilöiden ja koululaisten informointia näyttelyn avulla sekä tiedotuspäivän järjestämistä.

Noin 300 kuntaa on tehnyt kestävän kehityksen ohjelman. Kuntien toimintaa ohjaava lainsäädäntö edellyttää sekin kestävän kehityksen huomioon ottamista päätöksenteossa.

Kaikkea ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ei silti ole vielä tehty. Kunnat vastaavat yhdyskuntasuunnittelusta ja maankäytöstä. Niillä on tärkeä merkitys tuleviin päästöihin. Uusille kaavoitettaville rakennusalueille ei kuitenkaan voida määrätä soveliainta lämmitystapaa.

Esimerkiksi velvoite alue- ja kaukolämpöön liittymiseen voisi olla paikallisen ilmanlaadun ja energialähteiden tehokkaan käytön kannalta parempi ratkaisu kuin se, että jokainen valitsee oman erillisen lämmitysmuotonsa. Erityislainsäädännön avulla voidaan jo nyt määrätä vesi- ja viemäriverkostoon liittymisestä tai kotitalouksien liittymisestä järjestettyyn jätehuoltoon.

Kasvihuoneilmiön hillitsemisessäkin on lopulta kyse asukkaiden terveydestä ja turvallisuudesta.