Ilmastopolitiikka ja Yhdysvaltain presidentivaalit • 1.4.2008
Yhdysvaltoja kahdeksan viime vuotta johtanut presidentti Bushin hallinto ei ole osoittanut juurikaan kiinnostusta kansainvälistä tai kotimaista ilmastopolitiikkaa kohtaan. Kansainvälinen yhteisö odotteleekin varovaisen toiveikkaasti uuden hallinnon valtaannousua tammikuussa 2009. Niin kansalaisjärjestöt kuin poliittiset päättäjätkin kaikkialla maailmassa toivovat, että Yhdysvaltain seuraava hallinto osallistuu ilmastoneuvotteluihin rakentavasti ja aloittaa toimet päästöjen vähentämiseksi.
Juuri nyt Yhdysvaltain presidentiksi voi nousta republikaanisenaattori John McCain, demokraattisenaattori Hillary Clinton tai demokraattisenaattori Barack Obama. Ilmaston kannalta hyvä uutinen on, että kaikki kolme ehdokasta ovat puoltaneet päästörajoituksia senaatissa ja todenneet jatkavansa samoilla linjoilla Yhdysvaltain presidenttinä. Huolestuttavaa taas on, että ilmastopolitiikka ei ole noussut vaaliteemaksi. Irakin sota ja talouskehitys hallitsevat keskustelua.
Presidenttiehdokkaista republikaani McCain esitti Yhdysvaltain kongressissa päästörajoituksia jo vuonna 2003, vastoin puolueensa valtaenemmistön toiveita. Presidenttiehdokkaana McCain on asettanut pitkän tähtäimen tavoitteeksi 60 prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä. Häneen mukaansa tärkeintä on luoda toimiva päästökauppajärjestelmä, jotta markkinat ohjaavat päästövähennykset sinne, missä ne voidaan edullisimmin toteuttaa.
Demokraatit Clinton ja Obama ovat esittäneet jonkin verran aggressiivisempaa 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2050 mennessä. Molemmat ehdokkaat kannattavat päästökauppaa ilmastopolitiikan tärkeimpänä työvälineenä, mutta he ovat esittäneet myös laajamittaisia investointeja puhtaan energiateknologian kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Molempien ehdokkaiden mukaan Yhdysvaltain tulee investoida 150 miljardia dollaria seuraavan kymmenen vuoden aikana esimerkiksi uusiutuvan energian ja energiansäästön edistämiseen.
Näiden linjausten taustalla on osittain ilmastonmuutos, mutta presidenttiehdokkaat ovat markkinoineet toimenpiteitä myös keinoina Yhdysvaltain valtavan öljynkulutuksen vähentämiseksi. Korkea öljyn hinta ja riippuvuus Iranin ja Venezuelan kaltaisten valtioiden öljystä on herättänyt huolta niin poliittisen eliitin kuin kansankin keskuudessa. Toisaalta polttoaineen hinnannousu on herättänyt myös keskustelun jo ennestään vähäisen polttoaineveron alennuksesta.
Riippumatta siitä, kuka presidentinvaalit lopulta voittaa, Yhdysvaltain ilmastopolitiikka nytkähtänee eteenpäin. Republikaani McCainin voi olla vaikeampi vakuuttaa konservatiivisen puolueensa edustajia tukemaan ilmastopolitiikkaa, joten demokraattiehdokkailta voinee odottaa jonkin verran nopeampaa toimintaa. Samalla on hyvä muistaa, että Yhdysvaltain kongressissa on vasta aivan viime aikoina herännyt vakava keskustelu ilmastonmuutoksen torjumisesta. Yhdysvaltain ilmastopolitiikka edennee nopeasti vain, jos sekä kongressi että tuleva hallinto pääsevät yhteisymmärrykseen tarvittavasta toimenpiteistä.