Järjestöt: Liman ilmastokokouksessa jätettävä jäähyväiset fossiilienergialle • 26.11.2014
Yhdeksän ympäristö- ja kehitysjärjestöä kannustaa Suomea rohkeaan yhteistyöhön ilmastokriisin ratkaisemiseksi YK:n ilmastokokouksessa Limassa. Ilmastokatastrofin estäminen vaatii fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumista koko maailmassa vuoteen 2050 mennessä.
Perun pääkaupungissa Limassa 1. joulukuuta alkavat YK:n ilmastoneuvottelut ovat ratkaiseva askel kohti uutta maailmanlaajuista ilmastosopimusta, joka on tarkoitus solmia Pariisissa vuonna 2015. Liman kokouksessa Suomen ja kaikkien maailman valtioiden on osoitettava, että niillä on yhteinen näkemys keinoista ilmastokriisin torjumiseksi.
"Ilmastoneuvotteluista tarvitaan vahva signaali sijoittajille, yritysmaailmalle ja kotitalouksille siitä, että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi. Että tästä lähtien kaikki tarmo kannattaa suunnata ongelman kiihdyttämisen sijaan sen ratkaisuihin", sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC varoitti marraskuussa julkaistussa yhteenvetoraportissaan ilmastonmuutoksen aiheuttavan peruuttamatonta ja laajamittaista tuhoa ihmisille, ympäristölle sekä taloudelle, ellei fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyviä päästöjä vähennetä nopeassa tahdissa.
Uusiutuva energia on ratkaisu
Suomen oma ilmastopolitiikka on passiivista, vaikka meillä olisi mitä parhaat edellytykset osoittaa miten fossiilivapaata hyvinvointia voidaan luoda, järjestöt moittivat. Suomen tulee ottaa aktiivinen rooli ilmastoneuvotteluissa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa ja tuoda myös kansallinen energiapolitiikka nykyaikaan.
”Kotimaiseksi tavoitteeksi pitää ottaa fossiilisista polttoaineista irtautuminen ja täysin uusiutuvaan energiaan siirtyminen vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoneuvotteluissa Suomen tulee aktiivisesti tukea tavoitetta fossiiliperäisten päästöjen saamiseksi nollaan myös globaalilla tasolla”, toteaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.
Uusiutuva energia ja energiatehokkuus ovat ratkaisevassa asemassa ilmastokriisin torjunnassa.
”Uusiutuvan energian teknologiat kehittyvät harppauksin. Esimerkiksi aurinkopaneelien hinnat laskivat 80 prosenttia vuosina 2008–2014. Onnistunut globaali ilmastosopimus sekä kunnianhimoinen kansallinen ja kansainvälinen ilmastopolitiikka ovat Suomelle ennen kaikkea mahdollisuus”, sanoo Bruun.
Oikeudenmukaisuus on ilmastosopimuksen kivijalka
”Ilmastonmuutoksen ratkaisut voivat kuulostaa teknisiltä, mutta ilmastonmuutoksessa on mitä suurimmassa määrin kyse ihmisistä ja arvoista. Ilmastopäästöjen seurauksista kärsivät kaikki, mutta kaikkein eniten ne, jotka päästöjä vähiten aiheuttavat. Tämä ei ole kohtuullista. Oikeudenmukaisuus on uuden ilmastosopimuksen perusta”, muistuttaa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi.
Päästövähennysten lisäksi rikkaiden maiden on tuettava kehitysmaiden ilmastotoimia ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista.
Rikkaat maat ovat sitoutuneet nostamaan kehitysmaiden ilmastotoimiin tarkoitetun rahoituksen sadan miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä, mutta lupauksen toteutumisesta ollaan vielä kaukana. Esimerkiksi Suomi on nipistänyt ilmastorahoituksensa köyhyyden vähentämiseen tarkoitetuista kehitysyhteistyövaroista, mikä ei ole kestävää.
”Suomikin käyttää vuosittain miljardeja euroja ympäristölle haitallisiin tukiin. Taloudellisesti tiukkoina aikoina on erityisen tärkeä miettiä, minne yhteisiä varoja kohdennetaan. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on investointi sekä Suomen että kehitysmaiden tulevaisuuteen”, Hietaniemi painottaa.
Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen keskeiset tavoitteet YK:n ilmastokokoukselle Limassa 2014
Järjestöjen tavoitteet ovat laatineet Greenpeace, Kehys, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi ja 350 Suomi
Järjestöjen yhteinen ilmastokokousta seuraava blogi osoitteessa http://ilmasto.org/lima