Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Kansalaisjärjestöjen asema tunnustettava Pariisin ilmastosopimuksessa • 8.12.2014kansalaisjärjestötavoimuusCOP20LimaDurbanin toimintaohjelma

Pia Björkbacka
SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija, joka osallistuu Liman ilmastokokoukseen suomalaisten palkansaajakeskus-järjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan edustajana

Liman ilmastokokouksessa etsitään maanantaina sopua tulevan ilmastosopimuksen rakenteesta ja sisällöstä. Kansalaisjärjestöjen asema sopimuksen luonnoksessa huolestuttaa Pia Björkbackaa.

Liman ilmastokokouksessa saadaan tänään maanantaina uusi luonnos Durbanin toimintaohjelman ns. non-paperistä. Siinä pyritään löytämään sopu Pariisissa vuoden kuluttua päätettävän ilmastosopimuksen rakenteesta ja sisällöstä. Lisäksi non-paperissä sovitaan kansallisten toimien tietojenvaihdon tasosta.

Toimintaohjelman esipuhe on tärkeä kansalaisjärjestöille. Esipuheessa määritellään, keillä on tulevan sopimuksen aikana mahdollisuus seurata virallisesti neuvotteluita.

Oikealla Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka ja vasemmalla Matti Kahra maa- ja metsätalousministeriöstä. Kuva Pia Björkbacka.

Useat kansalaisjärjestöt – palkansaajajärjestöt mukaan lukien – ovat huolissaan luonnoksen nykymuodosta. Kansalaisjärjestöjä on niputettu yhteen ja vain muutaman toimija on mainittu nimeltä. Järjestöille on erittäin tärkeää, että uudessakin sopimuksessa valtiot toimivat ilmaston lämpenemisen estämiseksi yhdessä tutkijoiden, yritysten, kunnallisten ja alueellisten toimijoiden, palkansaajien, alkuperäiskansojen sekä ympäristö-, maanviljelijä-, nais- ja nuorisojärjestöjen kanssa.

Pariisin ilmastosopimuksessa olisi hyvä mahdollisuus vahvistaa sidosryhmien osallistumista. Jotta tämä toteutuu aidosti, pitää järjestöillä olla pääsy myös maakohtaisiin, kansallisesti raportoitaviin tietoihin ilmastonmuutosta ehkäisevistä toimista.

Myös kansalaisjärjestöjen konkreettisia osallistumismahdollisuuksia on parannettava. Valtioiden olisi panostettava ilmastokysymyksiä koskevaan koulutukseen sekä kansalaisten tietojen ja taitojen nostamiseen. Näistä toimista olisi raportoitava avoimesti ja kerrottava samalla, miten kansalaisjärjestöt ovat niissä mukana.

Erittäin tärkeää on vahvistaa myös järjestöjen oikeutta osallistua itse neuvotteluihin. Tällä hetkellä kansalaisjärjestöillä on pelkästään oikeus seurata neuvotteluita niiden käynnistyttyä. Jos kansalaisjärjestöt voisivat esittää mielipiteensä virallisesti esimerkiksi maanantaina valmistuvaan Durbanin ohjelman luonnostekstiin muutenkin kuin median kautta, hyötysi siitä koko ilmastonmuutoksen eteen töitä paiskiva porukka. Kokisimme vielä vahvemmin olevamme kaikki yhdessä edistämässä tärkeää asiaa.

Tuotoksia ilmastokokouksen monikansallisesta työryhmästä, joka arvioi valtioiden ilmastotoimia.Kuva Pia Björkbacka.