Kohti hiilineutraalia kuntaa • 1.8.2008
Jotakin konkreettista pitäisi alkaa tapahtua, jotta Suomi onnistuu täyttämään EU:n sopimat nykyiset ja mahdollisesti lähivuosina tiukentuvat kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet. Asenteet alkavat Suomessa olla kunnossa, mutta päästökäyrää ei ole vielä saatu muuttumaan toivotulla tavalla. Hanke nimeltään "kohti hiilineutraalia kuntaa" pyrkii vastaamaan uudella tavalla tähän haasteeseen.
Hankkeen kypsyttely alkoi syksyllä 2007, kun kymmenen yritysjohtajaa kokoontui yhteisöllisen rakentajayrityksen Devoi Oy:n koolle kutsumana miettimään sitä, kuinka yritykset voisivat uudella tavalla toimia yhteiskuntavastuullisesti. Yritysjohtajat kiteyttivät tilaisuuden tavoitteen sanoihin "yllätetään yhteiskunta". Aivoriihessä ajatukset suuntautuivat kasvukeskusten ulkopuolella oleviin tavallisiin suomalaisiin kuntiin.
Suomen ympäristökeskus kytkettiin prosessiin konkretisoimaan ideatilaisuudessa syntyneiden energian säästämiseen liittyvien ajatusten jatkotoimia, minkä perusteella syntyi ajatus hiilineutraaleista kunnista. Seitsemän yrityksen (Aina Group, Deloitte, Veikkaus, Microsoft, Solutions Space, TAC Finland Oy ja Raiso Oyj) yritysjohtajat päättivät lähteä tukemaan tällaista kokeilua. Kokeilukuntien pitää näyttää, että mahdoton tehdään mahdolliseksi: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen onnistuu selvästi etuajassa muuta yhteiskuntaa ja toiminta vahvistaa samalla kuntien sosio-ekonomista kehitystä.
Ensimmäiseksi tunnusteltiin viiden kunnan, Mynämäen, Uudenkaupungin, Kuhmoisen, Padasjoen ja Parikkalan halukkuutta osallistua hankkeeseen. Kunnat valittiin yritysten kuntakytkentöjen perusteella. Kaikki kysytyt kunnat ottivat haasteen vastaan.
Kunta valittiin toimintaympäristöksi siksi, että kunnallisilla päätöksillä voidaan tehdä päästöjen vähentäminen helpommaksi sekä yrityksille että kansalaisille. Kunta on sekä ihmisten että yritysten lähiyksikkö, ja kunnat kattavat koko maan. Ajatuksena on, että kuntien "me henki" lisää ilmastomyötäisten ratkaisujen kysyntää kuntien kaikkien toimijoiden –kansallisten, yritysten ja julkishallinnon –keskuudessa. Samalla vahvistetaan ilmastomyötäisten ratkaisujen kotimarkkinoita, suomalaisen osaamisen kehittymistä ja suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillinnän alueella. Tavoitteena on, että kokeilukunnissa luotua mallia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä voitaisiin käyttää myös muualla Suomessa ja ulkomailla.
Kunnat eivät jää tehtävänsä kanssa yksin. Projektin liikkeelle panneiden yritysten lisäksi kuntien oma yrityselämä ja ilmastomyönteisiä ratkaisuja tarjoavat yritykset sekä tutkimuslaitokset valjastetaan mahdollisuuksien mukaan hankkeeseen. Hankkeen ympärille on kasattu myös kummikansanedustajarinki, jossa on jokaisesta isommasta puolueesta edustus. Suomen ympäristökeskus koordinoi hankkeen taustalle tarvittavaa asiantuntijaverkostoa ja liikkeellelähtöprosessia, joka on puettu kaksi vuotta kestäväksi sitoutumisprojektiksi. Hankerahoitusta tähän on haussa muun muassa TEKESiltä.
Kunnat määrittelevät lyhyen tähtäimen tavoitteensa ja suunnittelevat niiden vaatimat toimenpiteet yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Näin pystytään jo muutaman vuoden sisällä saavuttamaan konkreettisia tuloksia. Kunnat ovat aluksi mukana hankkeessa 1-2 vuotta ja päättävät jatkosta kokemustensa perusteella. Pitkän tähtäimen tavoitteet ulottuvat jopa 20 vuoden päähän, jolloin päämääränä on hiilineutraali kunta.
Hankeen alkuvaiheessa pyritään vähentämään etenkin liikenteen, asumisen ja ruuan päästöjä. Energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet ja materiaalitehokkuus ovat avainasemassa. Hanke on monivuotinen ja se sisältää yleisötilaisuuksia, suunnittelua, käytännön toimia, pilotointia ja ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvia tutkimus- ja kehittämisprojekteja.
Kokeilukunnille on lähdetty laatimaan laskentajärjestelmää, jolla määritellään kuntien toimintojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt myös kuntarajojen ulkopuolella. Järjestelmän avulla seurataan tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Meitä kaikkia kiinnostaa nähdä mitä tässä "Suomilaboratoriossa" oikeasti saadaan aikaan kun eri toimenpiteitä tehdään samanaikaisesti kansalaisten, julkishallinnon ja yritysten toimesta.