Kristillisdemokraatit: Itämeren tilaa parannettava • 1.4.2011
Itämeren valuma-alueella asuu liki 85 miljoonaa ihmistä eri maissa. Itämeren ympäristön pilaantuminen johtuu ihmisen toiminnasta. Siksi Itämeren tilan kohentaminen ja hyvän tilan saavuttaminen on mahdollista toteuttaa ihmisten käyttäytymistä ja toimintaa ohjaavalla kansallisella ja kansainvälisellä politiikalla. Maatalouden, teollisuuden, kalankasvatuksen ja yhdyskuntien jätevesistä typpi- ja fosforipäästöistä aiheutuva Itämeren ravinnekuormitus on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä, mikä on johtanut happikatoihin, vesien rehevöitymiseen ja haitallisten leväkukintojen yleistymiseen. Ilmastonmuutoksen seurauksena veden lämpötilan nousu ja leutojen talvien aiheuttama lisääntyvä maa-aineksen ja ravinteiden huuhtoutuminen mereen osaltaan myös lisärasittavat koko meriekosysteemin tasapainoa. Monet kalakannat kärsivät ylikalastuksesta sekä ravinnonpuutteesta ja esimerkiksi Saaristomeren kalalajit ovat muuttumassa ihmiselle epäsuotuisampaan suuntaan, mutta sitä vastoin merimetsoille parempaan suuntaan, särkikalojen lisääntyessä.
Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Se syntyy ulkoisesta kuormituksesta ja sitä tehostaa Itämeressä ravinteiden sisäinen kuormitus. Sisäiseen kuormitukseen ei voida vaikuttaa, mutta ulkoiseen voidaan, vähentämällä valuma- ja jätevesien, ilman ja alusten aiheuttamia ravinnekuormituksia. Nämä toimenpiteet vähentävät viiveellä myös sisäistä kuormaa. Kuormituksen vähentämisen vaikutukset korostuvat rannikoilla, Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Suomalaisille tärkeä maatalous kuormittaa Suomen vesistöjä ja merta eniten, joten peltojen ravinnekierron tehostaminen ja ravinnevalumien minimointi on avainasemassa ongelman ratkaisemiseksi. Toiseksi eniten kuormitusta syntyy yhdyskuntien jätevesistä varsinkin Pietarissa ja Puolassa, joten Itämeren tilan parantaminen vaatii myös kansainvälisiä ympäristöpanostuksia ja siksi toimivaa pitkäjänteistä meripolitiikkaa.
Meren, rannikon ja saariston ekologiaa uhkaavat lisäksi öljyonnettomuudet. Suomen öljyntorjuntakapasiteetti on puutteellista ja hajautunut monelle toimijalle. Haluamme, että Suomeen perustetaan Öljyntorjunnan osaamiskeskus vastauksena koko öljytorjunnan haasteisiin Suomen ja koko Itämeren avomerialueilla yhteistyössä EU:n kanssa. Haluamme myös kansallisen merentutkimuksen aitoa ja monitieteellistä kokoamista Itämeren korkeatasoisen tutkimuksen, suojelun ja osaavien henkilöresurssien säilyttämiseksi. Tähän tarkoitukseen haluamme koota Suomen Ympäristökeskuksen yhteyteen laajemman Merikeskuksen, jonka tieteellinen painoarvo ja toiminnan suvereenisuus antavat laajalla osaamisella vastauksen Itämeren tutkimuksen ja suojelun moniulotteisiin kysymyksiin sekä tuottavat uskottavasti tiedot poliittisten päätöksien tueksi. Merikeskuksen kehittäminen sisältää myös ajatuksen öljytorjunnan osaamiskeskuksen kehittämisestä.
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on tehnyt päätöksen, jolla kielletään risteilyalusten jätevesien laskeminen Itämereen. Kielto tulee voimaan vasta vuonna 2013, ja koskee aluksi vain uusia risteilyaluksia. Muut matkustaja-alukset tulevat kiellon piiriin vuonna 2018. Edellytyksenä kiellon voimaantulolle on, että satamiin rakennetaan riittävästi vastaanottokapasiteettia. Toistaiseksi risteilyalukset voivat pumpata jätteensä viemäriverkkoon ilman maksua vain Helsingissä ja Tukholmassa.
Eurooppalainen risteilijöiden kattojärjestö on vapaaehtoisesti sitoutunut jättämään jätevedet satamiin, mikäli satamissa on jäteveden purun mahdollisuus. Ongelmana on se, että tällaisia purkupaikkoja on Helsingin ja Tukholman lisäksi vain Visbyssä ja Klaipedassa. Jätevesien vastaanotto vaatii riittävän nopeaa ja yhdenmukaista tekniikkaa, minkä vuoksi siitä olisi hyvä neuvotella yhteiset standardit. WWF:n mukaan Itämeri on ensimmäinen alue maailmassa, jossa tällaisesta kiellosta on päätetty.
Itämeren huonovointisuus johtuu ihmisen toiminnasta, joten sen tilaan voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymistä ohjaamalla. Tämä tapahtuu politiikalla, ennen kaikkea meripolitiikalla ja ympäristöpolitiikalla.
Juhlapuheissa Suomessa on Itämeren asiaa pidetty tärkeänä, mutta samalla meiltä on lakkautettu kuluvalla hallituskaudella kaikki mereen liittyvät erityisosaamiskeskukset, kuten merenkulkulaitos ja merentutkimuslaitos. Suomessa meriasioihin tarvitaan kansainvälinen ja pitkän aikavälin perspektiivi.
Ongelmana Suomessa on se, että Itämeren asiat eivät käytännössä keskity yhdellekään ministerille. Parhaiten Suomen etua ajaisi, jos Itämeri politiikan kysymykset keskitettäisiin yhdelle ministerille, jonka vastuualueella olisivat kaikki keskeisimmät Itämerikysymykset Suomen, EU:n ja Venäjän välillä sekä kotimaassa.
Kristillisdemokraatit haluavat vaalia ympäristöarvoja puolueena, jolle luonto ja elämä ovat kaikissa muodoissaan arvokkaita. Haluamme sitoutua ympäristön suojeluun ja luonnon toimintakyvyn sekä monimuotoisuuden säilyttämiseen tuleville sukupolville.