Kunnat ovat Ruotsissa valtiotakin aktiivisempia ilmastonmuutoksen torjunnassa • 20.4.2008
Monet kunnat Ruotsissa ovat ottaneet valtiotakin aktiivisemman roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ruotsalaisen Naturskyddsföreningen-järjestön kyselyn mukaan kunnat tavoittelevat keskimäärin 30 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2015 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ruotsia valitona velvoittavan Kioton pöytäkirjan mukaan päästöjä tulee vähentää vain 4 prosenttia vuoteen 2012 mennessä.
Naturskyddsförening:en mukaan Ruotsin osuus ilmastonmuutoksen torjunassa edellyttää kasvihuonekaasujen vähentämistä 40 prosentilla vuoeen 2020 mennessä. Järjestön linjan mukainen, itse asetettu päästövähennystavoite on noin kolmanneksella kunnista. Kunnista 57 prosentilla on useampia sektoreita koskeva tavoite päästöjen vähentämiseksi ja kunnista 27 prosentilla on tavoite valmistelussa.
Kyselyssä selvitettiin kuntien päästövähennystavoitteet ja suunnitelmat, kuntien käyttämät tai suunnittelemat toimet ilmastovaikutuksien pienentämiseksi liikenteessä, energiantuotanossa, yhdyskuntasuunnittelussa ja kunnan hankinnoissa, toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä millaista ilmastonmuutokseen liittyvää tiedottamista kunnat harjoittavat. Kyselyn perusteella lasketulla indeksillä tehdyssä vertailussa parhaiten pärjäsivät suuret kaupunkikunnat, joilla suunnittelu on kokonaisvaltaista ja, joilla todennäköisesti on eniten resursseja toimien toteuttamiseksi.
Kuntien päästövähennyssuunnitelmat koskivat useimmiten energiankäyttöä ja liikennettä. Puolet kunnista kertoi panostavansa kevyen ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Kuntien omien ajoneuvojen ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään huomiota, mutta kunnan työntekijöiden työmatkat tai joukkoliikeenteen ajoneuvot jäävät vähemmälle huomiolle. Monet kunnat suosivat autojen yhteiskäyttöä omien autojen sijaan.
Energiankäyttöön on puututtu erityisesti kunnan omissa rakennuksissa. Peräti 80 prosentilla kunnista kunnan rakennukset lämpiävät pääsäntöisesti uusiutuvalla energialla, 65 prosentilla myös kuntien asuintalot.
Vain puolella kunnista oli laajempi ilmastonmuutoksen torjuntaa käsittelevä suunnitelma, johon kuului myös yhdyskuntasuunnittelu, kunnan palvelut ja hankinnat, opetus ym. Kunnista 80 prosenttia oli kuitenkin tiedottanut ilmastonmuutoksen torjunnan mahdollisuuksista kuntalaisilleen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksien arvioiminen ja niihin sopeutuminen on kuntatasolla vielä uutta; vain 7 prosenttia oli selvittänyt mahdollisia sopeutumistoimia. Kaikkiaan Naturskyddsföreningen:in mukaan kuntien aktiivisuus on kuitenkin noussut selvästi edelliseen vuonna 2005 tehtyyn kyselyyn verrattuna.