Kuopion kaupungin ilmastotyö strategiasta konkretiaan • 1.10.2008
Kuopiossa kasvihuonekaasupäästöjen paikallinen rajoittamistarve kirjattiin kunnan ympäristöohjelmaan jo 1990-luvun puolivälissä ja Kuopion ensimmäinen energia- ja kasvihuonekaasupäästötase laskettiin vuonna 1995. Eli jo ennen kuin julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnästä oli noussut otsikoihin ja ennen kuin kansallisesta ilmastopolitiikasta oli mitään puhetta. Tämä ei niinkään ollut seurausta siitä, että paikallistason merkitys ilmastopolitiikan toteuttamisessa olisi alusta lähtien nähty selkeänä ja keskeisenä. Kysymys oli pikemminkin siitä, että kunnan ympäristönsuojelutoimi aktiivisesti seurasi ajan ilmiöitä ja uusiin haasteisiin oltiin valmiita vastaamaan. Ilmastonmuutos nousi esille ympäristöuhkana, ja ympäristönsuojelutoimi koki asian omakseen.
Toki kunnolla ja konkreettisemmin ilmastotyö Kuopiossakin organisoitui Suomen Kuntaliiton kuntien kansallisen ilmastokampanjan kautta 1990-luvun loppupuolella.
Ensivaiheessa työ oli pitkälti kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutustietojen keruuta ja laskemista sekä niitä koskevien kehitysennusteiden ja päästöjen vähentämispotentiaalien kartoittamista. Varsin pian asia eteni kuitenkin jo konkreettisemmaksi energiansäästötyöksi mm. erilaisten kampanjoiden ja teemapäivien, kuten energiansäästöviikon ja autottoman päivän, myötä. Yhteistyötä tehtiin monien tahojen kanssa varsin innostuneesti – olkoonkin, että aika asialle ei tuolloin ollut vielä yhtä otollinen kuin tänä päivänä.
Vuonna 2002 Kuopio teki ennakkoluulottoman ratkaisun ja ryhtyi laatimaan yhtenä ensimmäisistä kunnista omaa ilmastostrategiaa. Strategia oli paitsi Kuopion kaupungin ja muiden paikallisten toimijoiden tahdonilmaus, miten kasvihuonekaasupäästöjä paikallisesti yritetään rajoittaa, myös väline tuoda ilmastonmuutoksen haasteet julkiseen keskusteluun, suunnitteluun ja myös päätöksentekoon. Strategian laadinta toi mukanaan ilmastonmuutoksen viestintäohjelman kautta toteutetun varsin laajan paikallisen tiedotuskampanjan, joka kesti noin vuoden. Tuona aikana ilmastonmuutos tuli tavalla tai toisella varmasti tutuksi useimmille kuopiolaisille ja myös kaupungin hallinnolle ja paikallisille yrityksille.
Strategian myötä ilmastoasian taakse saatiin vähitellen monen tahon tuki. Ja ennen kaikkea Kuopion kaupungin hallintokunnat ja päättäjät alkoivat ymmärtää asian tärkeyden. Ilmastostrategian laatimisen jälkeen Kuopion kaupungilla ryhdyttiin toteuttamaan konkreettisia energiansäästöhankkeita. Näistä merkittävin oli varmasti koko kaupungin henkilökunnan koulutus energiansäästöön. Koulutus kohdistui toimistojen ATK-laitteiden ja valaistuksen käyttöön sekä paperin kulutuksen vähentämiseen. Lopputuloksena voitiin todeta, että koulutuksella pystyttiin pienentämään toimistojen sähkönkulutusta keskimäärin noin 5 %. Saavutus on merkittävä kaupungissa, jossa kaupungin omien kiinteistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutus ovat olleet Suomen alhaisimpia jo vuosikausia.
Voi sanoa, että lopullisen hyväksynnän energiankäytön tehostaminen ja ilmastopolitiikka saivat, kun Kuopion kaupunki palkkasi kunnan energiatehokkuussopimuksen toteuttamiseen päätoimisen projektipäällikön vuonna 2008. Energiatehokkuussopimuksen täytäntöönpanon ja seurannan tueksi Kuopio saa uuden ilmastostrategian alkuvuodesta 2009. Energiatehokkuussopimus ja ilmastostrategia muodostavat yhdessä työkalut, joilla ilmastonmuutoksen haasteeseen voidaan oikeasti pureutua.