Lentomatkustaminen ja ilmastonmuutos - matkailualan kuuma peruna • 1.6.2006
Usein siteeratun väittämän mukaan matkailu on maailman nopeimmin kasvava teollisuuden ala. YK:n turismijärjestö UN-WTO:n mukaan matkailu kasvoikin merkittävästi vuosina 1991–2002, kun kansainväliset vapaa-ajan matkat puolitoistakertaistuivat 700 miljoonaan vuosittaiseen matkaan. Ennuste matkailun kasvulle maailmassa vuosina 1995–2020 on 4,1 % vuodessa. Koska valtaosa kansainvälisistä matkailijoista tulee läntisistä teollisuusmaista, tarkoittaa tämä väistämättä myös lentomatkustamisen lisääntymistä.
Lentomatkustamisen kasvu
Lentomatkustamisen kasvu on ollut vielä matkailun keskimääräistä kasvuakin nopeampaa, kun lentäminen on vallannut alaa muilta liikennemuodoilta. Tästä esimerkkinä on Euroopan unionin sisäinen lentoliikenne, joka ajalla 1980–2001 kasvoi keskimäärin 7,4 % vuodessa matkustajakilometreillä mitattuna. Lentäminen lisääntyy läntisissä teollisuusmaissa myös lyhyillä matkoilla, joilla raide- ja maantieliikenne olisivat käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Lentokonevalmistaja Airbus ennustaakin maailmanlaajuisen matkustajaliikenteen kasvavan 2000-luvulla n. 4,5 % vuodessa.
Lentoliikenteen ilmastovaikutukset
Lentokoneet tuottavat samoja ilmastoon vaikuttavia päästöjä kuin muukin liikenne. Tärkeimpiä yhdisteitä ovat hiilidioksidi, (CO2, n. 70 % päästöistä), vesihöyry (H2O, hieman alle 30 %), sekä typen oksidit (NOx), häkä (CO), rikin oksidit (SOx), epätäydellisesti palaneet hiilivedyt (VOC) ja pienhiukkaset (yhteensä alle 1 % päästöistä).
Kriitikoiden mukaan lentoliikenteen osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä ja sitä myötä ilmastonmuutoksesta on kuitenkin vähäinen. Yhdysvaltojen liikenneministeriön mukaan lentoliikenteen osuus maan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on n. 10 %, ja siten vain n. 2,7 % maan kokonaispäästöistä. Lentoyhtiöiden edustajat ovatkin kiirehtineet muistuttamaan, että lentämisestä on tehty ilmastonmuutoksen syntipukki, vaikka sen osuus on todellisuudessa paljon teollisuutta ja muuta liikennettä pienempi.
Lentoliikenteen merkitys ilmastonmuutokselle on kuitenkin monisyisempi kuin ensi näkemältä vaikuttaa, sillä lentämisen osuus kokonaispäästöistä kasvaa, kun muita päästölähteitä karsitaan. YK:n ilmastosopimuksen sihteeristön johtaja Richard Kinley sanoo, että maailmanlaajuinen liikenteen kasvu uhkaa mitätöidä muilla sektoreilla saavutetut päästövähennykset. Euroopan komission mukaan lentoliikenteen hiilidioksidi- ja muiden päästöjen määrät ovatkin kasvussa huolimatta polttotekniikan kehityksestä.
Lisäksi on tärkeää huomata, että länsimaisen, hyvin toimeentulevan kuluttajan kannalta lentomatkustaminen on merkittävin kasvihuonepäästöjä aiheuttava toiminto, jonka kasvuun hänen on mahdollista henkilökohtaisin valinnoin vaikuttaa.
Lentopolttoaine verolliseksi ja lentoliikenne päästökaupan piiriin?
Yhtenä suurimmista lentoliikenteen kasvua suosivista tekijöistä pidetään sen sulkemista ilmastosopimusten ulkopuolelle. Kioton pöytäkirjassa lentoliikenne mainitaan sivumennen, mutta sitovia tavoitteita sen päästöille ei aseteta. Asiantuntijatahot ovatkin sitä mieltä, että lentoliikenteen saaminen päästökaupan piiriin olisi ainoa realistinen keino vaikuttaa sen päästöihin. Lentomatkustaminen tulisi suhteellisesti kalliimmaksi, ja lentoyhtiöt joutuisivat kilpailemaan ekotehokkaampien lentojen tuottamiseksi.
Lentoliikennettä suosii myös se, että lentopolttoaine on nykyisin verotonta kaikkialla maailmassa. Tästä huolimatta ala ei voi erityisen hyvin. Lentoliikenteen kannattavuus on viime vuosina ollut jatkuvassa laskussa, ja useimpien lentoyhtiöiden toiminta on uhattuna taloudellisten vaikeuksien vuoksi. On siis kysyttävä, perustuuko lentomatkustamisen kasvu sen todellisiin kustannuksiin, vai ylläpidetäänkö paisuvaa teollisuudenalaa keinotekoisesti, ympäristön kustannuksella.
Lentomatkailun tulevaisuus
Lentomatkailun kasvun yhteys ilmastonmuutokseen on kiistatta tärkeä aihe, vaikka siitä puhuminen herättää helposti suuria tunteita ja jyrkkiä vastalauseita. Matkailun merkitys maailmanlaajuisena työllistäjänä on suuri ja palveluiden osuuden kokonaistuotannosta kasvaessa yhä merkittävämpi. Mikäli lentoliikenne vähenisi oleellisesti, sillä olisi suoria vaikutuksia vähintäänkin kymmenien miljoonien ihmisten toimeentuloon. On kuitenkin syytä muistaa, että matkailualan työpaikat ovat nykyiselläänkin usein heikosti palkattuja ja suhdannearkoja sekä keskittyvät maihin, joissa työsuhdeturva on länsieurooppalaiseen tasoon verrattuna olematon.
Asiallinen, tosiasiat tunnustava ja käyttökelpoisia ratkaisuja etsivä keskustelu on välttämätöntä, jotta matkailuala ja matkaileva yleisö voisivat omalta osaltaan kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksesta. Tämän vuoksi Reilun matkailun yhdistys ry käynnistää kesäkuussa 2006 Matkailu ja ilmastonmuutos- tiedotuskampanjan, jonka tavoitteena on nostaa tämä tärkeä aihe yleisön tietoisuuteen ja tarjota käytännön vaikutusmahdollisuuksia omia matkailupäätöksiä tehtäessä.