Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Liikenteen polttoaineen kulutuksen kasvu täytyy taittaa • 1.3.2008puheenvuorotLiikenteen biopolttoaineiden tulevaisuus

Lauri Myllyvirta
Energiakampanjoitsija, Greenpeace

On hyvin todennäköistä, että öljyn tuotanto ei pysty seuraamaan kulutusta seuraavien 10-15 vuoden aikana. Fossiilista öljyä korvaaville polttoaineille syntyy erittäin voimakas kysyntä. Kohtalonkysymyksiä ovat, miten öljyn kulutus kehittyy ja mitkä vaihtoehdot selviytyvät voittajina.

Kaikkein tärkeintä on saada yksityisautoilun kasvu taittumaan ja autoilijat ostamaan autoja, jotka kuluttavat polttoainetta huomattavasti vähemmän kuin tällä hetkellä. Jos tähän ei pystytä, ei öljyn korvaamiseen ja liikenteen ilmastopäästöjen vähentämiseen ei tule löytymään ratkaisua – maailman raaka-ainevarat eivät yksinkertaisesti riitä. Toisella sijalla on estää ilmastolle ja ympäristölle tuhoisien vaihtoehtojen, kuten kivihiilestä valmistettujen synteettisten polttoaineiden, tervahiekan ja kestämättömien sademetsäpolttoaineiden yleistyminen ja toisaalta vauhdittaa sähkö- ja vetyautojen, jäteperäisten biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien ratkaisujen käyttöönottoa.

EU:lla sektoritavoite uusiutuvalle energialle liikenteessä

EU on asettamassa tavoitteekseen, että liikenteen energiankulutuksesta 10 % tulisi uusiutuvista energianlähteistä vuonna 2020. Alun perin tavoitetta esitettiin vain biopolttoaineille, mutta laaja keskustelu niiden ongelmista johti tavoitteen laventamiseen. Lisäksi jäteperäiset polttoaineet lasketaan kaksinkertaisina tavoitteeseen.

Unionin tavoitteen suurin riski ovat kerrannaisvaikutukset, joita raaka-aineiden kysynnän kasvu aiheuttaa sademetsäalueilla. Palmuöljyn osalta kytkös on kaikkein selvin: kaikki uudet plantaasit raivataan sademetsiin ja uusia plantaaseja tarvitaan paljon. Kaikkien kasvirasvojen kysyntä kiihdyttää sademetsätuhoa, sillä niiden hinnan noustessa paine raivata sademetsiä plantaaseiksi kasvaa.

EU on pyrkinyt puuttumaan ongelmaan luomalla biopolttoaineille kestävyyskriteerit. Kriteerit kuitenkin koskevat ainoastaan yksittäisiä plantaaseja, eivät koko tuotantosektoria. Esim. sademetsien raivauksen kieltävät kriteerit on helppo kiertää niin, että olemassa olevia plantaaseja käytetään tuotantoon Eurooppaan ja uusia plantaaseja raivataan kasviöljyjen tuottamiseksi muille markkinoille. Mm. Nesteen käyttämä palmuöljyn toimittaja IOI toimii näin Indonesiassa.

Jos 10 % maailman öljynkulutuksesta haluttaisiin korvata kasviöljyillä, pitäisi tuotanto kaksinkertaistaa nykyisestä. Tämä merkitsisi hyvästejä maailman sademetsille. Sademetsien hävitys on jo nyt suurempi ilmastopäästöjen lähde kuin liikenne ja metsäkadosta pelkästään Indonesiassa aihetuvat päästöt vastaavat koko EU:n liikennesektorin päästöjä.

Biopolttoaineiden merkitys ilmastotalkoissa

Mm. IEA:n ja IPCC:n selvityksissä mahdollisuuksista ilmastopäästöjen vähentämiseksi vähemmän polttoainetta kuluttavat autot nousevat merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi. Biomassan käytön lisäämisellä on myös merkittävä rooli, mutta tehokkain käyttötapa on korvata sillä kivihiiltä voimalaitoksissa. Silloin energiasisällöstä saadaan talteen 90 % ja päästövähennykset ovat suurempia, sillä kivihiilen päästöt energiayksikköä kohti ovat korkeammat kuin öljyn.

Liikenteen biopolttoaineilla voi kuitenkin olla oma roolinsa, sillä energiasta saa liikenteessä parhaan hinnan energiayksikköä kohti. Parhaimmillaan bioenergian käyttö liikenteessä voisi siis vetää markkinoille uusia kestäviä raaka-ainelähteitä ja uutta tekniikkaa. Saksalainen Ökö-institut arvioi, että Euroopassa voidaan vuoteen 2020 mennessä tuottaa biokaasua määrä, joka vastaa puolta EU:n liikennepolttoaineiden kulutuksesta. Tuotanto tapahtuisi hajautetuissa yksiköissä maakaasuverkon varrella. Kestävät raaka-ainelähteet ovat kuitenkin hajautettuja ja suurille öljy-yhtiöille vähemmän houkuttelevia.