Nairobin kokouksesta rakennuspalikoita jatkoon • 19.11.2006
Nairobin ilmastokokous päättyi tänä iltana laihaan kompromissiin. Kokous ratkaisi viime vuonna Montrealin kokouksessa auki jääneitä kohtia ja vei eteenpäin erityisesti Afrikan maille tärkeitä rahoitusasioita. Tärkein ratkaisu eli selkeä aikataulu uusista päästövähennyksistä sopimiselle jäi kuitenkin avoimeksi.
Ensimmäisen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa järjestetyn kokouksen tärkeimmät tulokset liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Jo Buenos Airesin kokouksessa sovittu ilmastonmuutokseen sopeutumisen viisivuotinen toimintaohjelma saatiin vihdoin Nairobissa toimeenpanovaiheeseen. Myös sopeutumisrahaston ohjeistosta saatiin sopu.
Sopeutumisasioiden lisäksi kehitysmaiden kannalta tärkeitä päätöksiä saatiin ilmastonmuutoksen erityisrahastosta ja valmiuksien parantamisesta (capacity building).
Siitä huolimatta, että teknisissä asiakohdissa edettiin yllättävänkin hyvin, kokouksen pääkysymys eli aikataulu ja tavoitteet Kioton pöytäkirjan jatkolle liikkuivat eteenpäin vain hieman. Tuloksia olisi pitänyt saada erityisesti artiklan 9 käsittelyssä. Se koskee koko sopimuksen arviointia eli mukana ovat myös kehitysmaat.
Kehitysmaiden toimien arviointi osoittautuikin jälleen kokouksen ongelmallisimmaksi teemaksi. Kehitys- ja teollisuusmaiden on vaikea päästä sopimukseen siitä, miten ja millä aikataululla kehitysmaiden pitäisi tulla mukaan päästörajoituksiin.
Kokouksessa saatiin lopulta sovittua, että koko sopimusta, ja siinä yhteydessä myös kehitysmaiden toimia arvioidaan uudelleen vuonna 2008. Vaikka tekstissä lukee, että "tämä ei saa johtaa uusiin sitoumuksiin osapuolille" on päätöstä julkisuudessa tulkittu siten, että uusi neuvottelukierros alkaisi vuonna 2008.
Teollisuusmaiden osalta viime vuonna Montrealissa käynnistynyt työ (Ad Hoc Working Group, AWG) jatkui täällä pienin askelin. Päätelmiin kirjattiin ensimmäisen kerran, että globaalisti päästöt on vähennettävä alle puoleen nykytasosta, jotta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus saadaan stabiloitua. Tämä toivottavasti auttaa teollisuutta suunnittelemaan investointejaan pitkällä aikavälillä.
Nairobin ilmastokokous järjestettiin erilaisissa tunnelmissa kuin aikaisemmat kokoukset. Maailma on kiinnostuneempi ilmastonmuutoksesta kuin koskaan. Kokouspaikallakin tämä näkyi: YK:n pääsihteeri Kofi Annan ei ole koskaan aiemmin osallistunut ilmastokokoukseen. Nyt hän toi tiukan viestin: köyhyyden vastainen työ menee hukkaan, ellei ilmastokysymystä saada ratkaistua. Iso-Britannian hallitukselle ilmastoraportin tehnyt Nicholas Stern konkretisoi Annanin viestin numeroiksi. Ilmastonmuutoksen seurausten takia kehitysapu on välittömästi nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen estäminen maksaisi arviolta noin prosentin vuosittaisesta bruttokansantuotteesta.
Nämä vaatimukset luovat painetta päätösten tekemiseen myös kotimaassa. Saksan puheenjohtajuuskauden eli ensi kevään aikana Euroopan unionin (EU) pitäisi saada sovittua unionin päästövähennystavoitteista vuoden 2012 jälkeen. Näin seuraavan päästökauppakauden suunnittelu voitaisiin käynnistää ja muitakin politiikkatoimia suhteuttaa tähän tavoitteeseen.
Toinen tärkeä kotiläksy EU:lle Nairobin kokouksesta on se, että sen täytyy käydä paljon nykyistä syvällisempiä pohdintoja erityisesti Afrikan maiden kanssa siitä, miten ne toivoisivat ilmastoprosessin etenevän. Erityisesti vähiten kehittyneille maille sitovien päästövähennysten saaminen teollisuusmaille pitäisi olla ykköstavoite. Lisäksi niiden kannattaisi olla yhteisrintamassa EU:n kanssa etsimässä sopivia osallistumisen muotoja nopeasti teollistuville kehitysmaille, sillä vaikka nykyiset teollisuusmaat vähentäisivät päästönsä nollaan, ei ilmastonmuutoksen torjuminen onnistu, elleivät kehitysmaat ole mukana.