Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Numerologiaa Cancunin ilmastokokouksen edellä • 25.11.2010Cancún

Jouni Nissinen
Ympäristönsuojelu-
päällikkö,
Suomen luonnonsuojeluliitto

YK:n ympäristöohjelman UNEP:n “The Emissions Gap Report” raportti julkaistiin tiistaina 23.11. Espoossa.

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009 valtiot tekivät ns. Kööpenhaminan sitoumuksen (engl. Copenhagen accord). Siinä ne lupautuivat vapaaehtoisesti tekemään päästövähennyksiä, joilla maapallon keskilämpötilan nousu pyritään pitämään alle kahdessa asteessa. Nyt julkaistu raportti tarkastelee sitä, riittävätkö tehdyt sitoumukset.

Avainlukuja

Raportissa esitellyt avainluvut ovat seuraavat:

  • Tällä hetkellä kasvihuonekaasupäästöt ovat koko maailmassa 48 gigatonniekvivalenttia hiilidioksidia (yksi gigatonniekvivalentti hiilidioksidia vastaa miljardia tonnia hiilidioksidia. Se vastaa UNEP:n mukaan suunnilleen kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä.)
  • Jotta maapallonlaajuinen keskilämpötilan nousu jäisi todennäköisesti korkeintaan kahteen asteeseen, kasvihuonekaasupäästöjen tulisi saavuttaa huippunsa seuraavien 10 vuoden aikana ja laskea 44 gigatonniekvivalenttiin hiilidioksidia vuoteen 2020 mennessä.
  • Tämän jälkeen päästöjen tulisi edelleen laskea jyrkästi, sillä ratkaisevaa ilmastonmuutoksen kannalta ovat ilmakehään pitkällä aikavälillä kertyvät päästöt. Päästöjen tulee olla 50-60 % nykyistä alemmat vuoteen 2050 mennessä.
  • Jos mitään ei tehdä (ns. business as usual eli BAU-arvio), ollaan vuonna 2020 tasolla 56 gigatonniekvivalenttia. Tällöin ollaan siis 12 gigatonniekvivalenttia yli turvalliseksi arvioidun tason. (Tässä ei nyt huomioida sitä, että on vahvoja viitteitä siitä, että päästöjä on saatava alas paljon nopeamminkin, jos halutaan pysyä alle 2 asteen lämpötilan nousussa.)

UNEP:n raportin päätulos on, että Kööpenhaminan sitoumuksilla päästään parhaimmillaan 60 prosenttiin vaadittavista 12 Gtekvivalentin päästövähennyksistä. Tämä riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, miten valtiot tulkitsevat Kööpenhaminan sitoumuksiaan. Vähimmillään huonoilla laskusäännöillä päästöt laskevat vain 53 Gtekvivalenttiin, mutta parhammillaan sitoumukset laskevat päästöt 49 Gtekvivalenttiin.

UNEP:n raportin mukaan siis 56:sta 44:ään Gtekvivalenttiin päästään seuraavasti:

  • BAU: + 12 yli todennäköisesti turvallisen tason. Tästä:
  • matalan ambitiotason vähennykset: -3
  • sekalaiset lisätoimet: -2 – -3
  • kaikki loput toimet -1 – -2

=> eli kaiken kaikkiaan -7

=> vielä tarvitaan siis -5 Gtekv jostakin.

Miten eteenpäin ilmastopäästöjen torjunnassa?

UNEP:n pääjohtajan Achim Steinerin kuuluu virkansa puolesta olla optimisti. Niinpä hän vakuuttelikin, että loppujen 5 Gtekvivalentin tikistäminen on mahdollista, kunhan vain toteutetaan kunnianhimoisempia toimia kansallisella tasolla ja pidetään kiinni Kööpenhaminassa sovitusta ilmastorahoituksesta kehitysmaille. “Kööpenhaminan ei tarvitse olla pieleen mennyt huippukokous, jos kaikki lupaukset toteutetaan”, hän vakuutti. Kööpenhaminan epäonnistumisesta huolimatta voimme hänen mukaansa päästä eteenpäin globaalissa ilmastopäästöjen torjunnassa.

Olennaista Steinerin mukaan on, että Kööpenhaminan sitoumukset lukitaan YK:n vuoden 1992 ilmastosopimukseen (UNFCCC). Muuten valtiot eivät pidä niistä kiinni. Lisäksi on tehtävä lisälupaukset puuttuvista 5 gigatonniekvivalentin vähennyksistä. Esimerkiksi jos ympäristölle haitalliset tuet fossiilisille polttoaineille leikattaisiin, se auttaisi jo paljon.

Siksi siis neuvotteluja on jatkettava, maailmanlaajuista tasa-arvoa ja reiluutta unohtamatta. UNFCCC on Steinerin mukaan edelleen paras tapa tähän.  Paineet Cancuniin kasvavat…

The Emissions Gap Report

Teksti julkaistu SLLn ilmastoblogissa 23.11.2010.