Päästöjen vähentäminen liikennesektorilla • 1.2.2008
Komission tuore ilmastonmuutosta hillitsevä toimenpidepaketti tuo liikennesektorille melkoisia haasteita tulevina vuosikymmeninä. Liikenteen energiankulutus ja samalla hiilidioksidipäästöt ovat 1990-luvun alusta lähtien kasvaneet ja lähes kaikki liikenteessä käytetty polttoaine on peräisin fossiilisista lähteistä. Viimeaikainen kehitys on lisännyt henkilöauton suosiota kulkutapana, kulutusprefenssit ovat kohdentuneet suuriin henkilöautoihin ja henkilöautojen ominaiskulutus on 2000-luvulla kääntynyt kasvuun.
Liikennesektorilla on toisaalta paljon mahdollisuuksia energiankulutuksen vähentämiseen. Suurimmat potentiaalit liittyvät joukkoliikenteen kehittämiseen kaupunkiseuduilla, yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen siten, että joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn toimintaedellytykset paranevat sekä kuljetusmuotojen välisen työnjaon muuttamiseen. Myös logistiikassa piilee paljon energiantehokkuuspotentiaalia, sillä vielä nykyisin esimerkiksi hankinta- ja jakeluprosesseissa energiankulutuksella ei ole juurikaan merkitystä.
Liikennesektorilla prosessit ovat melko hitaita – varsinkin yhdyskuntasuunnittelun ja liikennejärjestelmän keinoin edeten muutosprosessiin kuluu vuosikymmeniä. Onkin todennäköistä, että tavoitteiden saavuttamista – energiatehokkaiden kulkutapojen ja kuljetusmuotojen osuuden lisäämistä – pyritään nopeuttamaan liikenteen hinnoittelun keinoin. Henkilöautoilu on liikenteen energiankulutuksen kannalta tärkein tekijä, jonka kasvun hallintaan tarvitaan monia erilaisia pieniäkin toimia.
Polttoaineverotuksen sijasta tai lisäksi muutoksia tuovat todennäköisesti ruuhkamaksut, joista on myönteisiä kokemuksia jo muualta Euroopasta. Nopeita toimia ovat myös joukkoliikenteen lipun hintojen alentaminen ja tarjonnan parantaminen, joille olisi kaupunkiseuduilla huomattavasti potentiaalia.
Autoveron tuore rakenteellinen uudistus antaa vielä odottaa vaikutuksiaan, eikä vielä ole arvioitavissa, miten se ohjaa ensirekisteröitävien autojen määrän ja polttoaineenkulutuksen kehitystä. Mikäli energiatehokkuus ei uusien autojen keskuudessa lähde paranemaan, autoverotukseen on odotettavissa muutoksia, jotka suuntaavat kulutusta energiapihimpään kalustoon. Myös autokannan muutoksissa ollaan hitaalla tiellä, sillä autokanta uusiutuu hitaasti.
Päästökaupan laajeneminen lentoliikenteeseen nostanee lippujen hintoja, mutta maltillisiksi jäävän hinnannousun merkitys matkustajamäärään jäänee vähäiseksi. Lentoliikenteen kasvun taustalla on monia hintaa tärkeämpiä ajankäyttöpreferensseihin liittyviä tekijöitä, kuten vapaa-ajanviettomuotojen monipuolistuminen ja ulkomaan matkailun suosion kasvu vapaa-ajanviettotapana.