Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Pellonkäytön optimoinnilla maatalouden päästöt pienemmiksi – osallistu talkoisiin vastaamalla kyselyyn • 28.8.2017maatalousruoantuotantojoukkoistaminenmaatalouden tulevaisuus

Jaana Sorvali
tutkija, Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimassa OPAL-Life-hankkeessa tutkitaan, miten peltojen käytön optimoinnilla voidaan vähentää maatalouden muodostamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä pienentää saatujen ja potentiaalisten satojen välisiä kuiluja. Tutkimus- ja kehittämistyön tueksi haetaan uusia näkemyksiä joukkoistamisen avulla.

Pellonkäytön optimoinnissa suurimmat paukut parhaille pelloille

Pellonkäyttöä optimoidaan kohdentamalla tuotantopanokset oikein. Tarvittaessa panoksia lisätään korkeatuottoisilla peltolohkoilla ja toisaalta vähennetään heikommin tuottavilla lohkoilla. Parhaiden peltolohkojen satojen kasvaessa heikommin tuottavien tai sijainniltaan epäedullisten peltojen käyttötarkoitusta voidaan miettiä uudelleen.  Ne voivat sopia esimerkiksi viherlannoitusnurmiksi, reuna-alueiksi, luonnonhoitopelloiksi ja riistapelloiksi. Suuripäästöisten turvepeltojen tapauksessa voidaan harkita metsitystä.

Näillä toimilla voidaan saavuttaa ilmastohyötyjä, kun ympärivuotisen ja pitkäkestoisen kasvillisuuden osuus kasvaa. Nämä muutokset tukevat myös maatalousympäristön monimuotoisuutta.

Vuorovaikutteinen yhteistyö pilottitilojen kanssa antaa arvokasta tietoa

OPAL-Life-hankkeessa tehdään jo nyt tiivistä yhteistyötä käytännön toimijoiden kanssa. Mukana on 20 pilottitilaa eri puolilla Suomea.  Osalle hankkeen pilottitilojen peltolohkoista on perustettu kokeita, joilla mitataan ja mallinnetaan kasvihuonekaasupäästöjä ja maaperän hiilivarastoja viljanviljelyssä, luonnonhoitopelloilla ja metsityksessä sekä etsitään ilmastoviisaita maankäyttömuotoja mahdollisen tuotannon tehostamisen vapauttamille peltohehtaareille. Lisäksi arvioidaan monipuolistuvien viljelykiertojen merkitystä säävaihtelun aiheuttamien riskien pienentämiselle.

Pilottitilat saavat ”vastalahjaksi” useita hyötyjä aktiivisuudestaan, kuten selvityksen peltolohkojen tuotantokykyeroista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä ehdotuksia satotason nostamiseksi kestävällä tavalla. Lisäksi tilat pääsevät aikanaan ensimmäisten joukossa hyödyntämään hankkeessa kehitettävää pellonkäytön optimointityökalua. Sen avulla voidaan suunnitella omaa pellonkäyttöä kustannustehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

Osallistu joukkoistamiskyselyyn

Haluamme ottaa tutkimustyössämme eri sidosryhmien ja tahojen näkemyksiä huomioon vieläkin monipuolisemmin. Työkaluna käytämme idea-alustaa, johon kommentoimalla jokainen asiasta kiinnostunut pääsee osallistumaan maatalouden kehittämiseen kestävämpään suuntaan. Myöhemmin syksyllä kysellään viljelijöiden näkemyksiä suomalaisesta maataloudesta sähköpostitse lähetettävällä kyselyllä.

Joukkoistamisella tarkoitamme toimintaa, jossa ongelmanratkaisuun tai tiedonhakuun haetaan vastauksia hajautetusti, isolta joukolta asiantuntijoita. Joukkoistamisen avulla haluamme kerätä hyviä ideoita ja näkökulmia hankkeen teemoihin, kuten kestävään tehostamiseen sekä maatalouden tulevaisuuteen

OPAL-Life-hankkeen joukkoistamiskysely on avoinna 20.9.2017 saakka Tricider-alustalla. Tuloksista kootaan raportti. Lisäksi käyttökelpoiset ideat sekä uudet näkökulmat otetaan tutkimuksessa huomioon, sillä hanke jatkuu vuoteen 2020 asti.

***

Lisätietoja OPAL-Life -hankkeesta

OPAL-Life -hankkeessa tutkitaan, miten pellon käyttöä voidaan optimoida kohdentamalla tuotantopanokset oikein: tarvittaessa lisäämällä niitä korkeatuottoisilla lohkoilla ja taas vähentämällä heikkovasteisilla lohkoilla. Tämä mahdollistaa paremman sadon parhailta peltolohkoilta jolloin huonommin tuottavat lohkot on mahdollista siirtää muuhun käyttöön. Näillä toimilla voidaan saavuttaa myös ilmastohyötyjä, kun voimakkaasti muokattavan peltoalan osuus vähenee ja ympärivuotisen kasvillisuuden osuus kasvaa.

Hanke yhdistää useiden eri tieteenalojen asiantuntemuksen viljelijöiltä kerättyihin näkemyksiin. OPAL-Life hankkeessa on mukana 20 pilottitilaa ympäri Suomea. Tiloilta kerätään tietoja haastatteluin ja mittauksin; näiden tietojen avulla selvitetään tilojen peltolohkojen sadontuotantokykyä.

Hanke tuottaa lopputuotteenaan työkalun, jonka avulla jokaisen viljelijän on mahdollista suunnitella omaa pellonkäyttöään kustannustehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan. OPAL-Life hanke kestää vuoteen 2020 saakka.

OPAL-Life hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus ja se kestää vuoteen 2020 saakka. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Nylands Svenska Lantbrukssällskap sekä ProAgria.

http://www.opal.fi/

https://www.facebook.com/lukeopal/