Ruotsi lähtee tavoittelemaan päästöjen nollaamista • 10.3.2008
Parlamentaarinen ilmastokomitea Ruotsissa esittää, että maan tulisi tavoitella kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 75-90 prosentilla vuosisadan puoliväliin mennessä. Tavoite johtaisi edelleen lähes nolla päästöihin vuosisadan loppuun mennessä. Yli puoluerajojen muodostettu komitea antoi helmikuussa hallitukselle yli 500 sivuisen mietinnön Ruotsin ilmastopolitiikan suunnasta, tavoitteista ja keinoista. Raportti toimii pohjana hallituksen uudelle, syksyllä valmistuvalle ilmastostrategialle.
Komitean raportti ei vikise yhden maan voimattomuudesta vaan sen mukaan Ruotsilla on kaikki edellytykset olla ilmastonmuutoksen torjunnan kärjessä ja toimia suunnannäyttäjänä kansainvälisessa ilmastopolitiikassa. Ruotsi ylsikin ykkösijalle ilmastonmuutoksen torjunnassa valtioiden välisessä Germanwatch instituutin vertailussa. Ruotsi haluaa varmistaa, että EU nostaa nykyisen 20 prosentin tavoitteensa 30 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite tulee komitean mielestä saavutta pääasiassa kotimaisilla päästövähennyksillä, ilman hiilinieluista saatavia hyvityksiä.
Komitea listaa myös joukon toimenpiteitä joilla vuoden 2020 tavoitteet voidaan saavuttaa ja listaa lisää selvitystyötä kaipaavia toimenpiteitä. Komitea suosittelee liikennesekrtorille mm. polttoaineverotuksen nostamista, rautatieverkoston laajentamista ja lentokenttätukien myöntämistä vain alueille, joille muuten on heikot liikenneyhteydet. Energiatehokkuuden parantamiseksi ehdotetaan energiantuottajille saman tyylistä energiatehokkuuden sertifikkaattijärjestelmään, jolla on edistetty uusitutuvan energian tuotantoa Ruotsissa. Uusien aluesuunnitelmien tulee jatkossa osoittaa, miten ne osaltaa edistävät päästöjen vähentämistä.
Komitea kehottaa Ruotsia toimimaan EU:ssa päästökaupan laajentamiseksi liikennesektorille ja korostaa nimenomaan EU-maissa tehtäviä päästövähennyksiä ns. Kioton pöytäkirjan joustomekanismien käytön sijaan. EU:n rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa pidetään ratkaisevana ja komitean mukaan Ruotsin tulee hyödyntää vaikutumahdollisuuksiaan etenkin EU:n puheenjohtajakaudellaan vuoden 2009 lopulla, jolloin todennäköisesti viimeistellään vuoden 2012 jälkeistä kansainvälistä ilmastosopimusta.