Suomi kokeili lentomatkojen neutralointia EU-puheenjohtajakaudella • 1.4.2007
'Think thankien' agendoille ja muutamien lehtien palstoille on noussut ajatus henkilökohtaisesta päästökauppajärjestelmästä keinona motivoida ihmisiä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään. Jos nämä visiot toteutuvat, me kannamme jonakin päivänä mukanamme pankkikorttia, johon tallentuvat henkilökohtaiset CO2 –päästömme. Ne meistä, jotka eivät ole valmiit muuttamaan elämäntapojaan, joutuisivat hankkimaan päästöoikeuksia samalla kun vähemmän kuluttavat - autottomat tai aurinkovoimaa käyttävät - voisivat myydä omia päästöoikeuksiaan.
Jonkinlaisia avauksia tähän suuntaan tarjoavat mm. saksalainen Atmosfair ja englantilainen CarbonNeutral. Nämä organisaatiot tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden neutraloida esimerkiksi lento- tai automatkailusta aiheutuneita päästöjä. Käytännössä tämä toteutuu siten, että kuluttaja laskee organisaation kehittämällä laskentamallilla lentomatkansa aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kiloina tai tonneina. Laskuri muuttaa kilot ja tonnit valuutaksi ja asiakas päättää napin painalluksella, sijoittaako rahansa ao. organisaation rahoittamiin hankkeisiin
Hintalappu valinnoille
Päästöjen neutralointi-malli ei tietenkään ole ratkaisu ilmastonmuutoksen kaltaiseen megaluokan ongelmaan. Se on kuitenkin yksi tapa hinnoitella liikkumiseen liittyviä valintoja ja toiseksi paras tapa, jos matkustamista ei voi välttää. Kriitikot ovat todenneet, että neutralointi saattaa olla 'ane-kauppaa', joka tuottaa tunteen ongelman ratkaisusta, mutta kiinnittää huomion vääriin asioihin.
Parhaimmassa tapauksessa lentomatkan kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelu vaikuttaa yrityksen tai kuluttajan käyttäytymiseen. Hintalappu saattaa johtaa siihen, että vähennetään lentomatkustamista ja osa kokouksista tai neuvotteluista pyritään järjestämään puhelimitse tai videoneuvotteluna. Neutralointi on myös keino suunnata rahoitusta hankkeisiin, joilla paitsi leikataan kasvihuonekaasupäästöjä, myös tuodaan energia ihmisten ja yritysten ulottuville sekä luodaan uusia elinkeinomahdollisuuksia.
Hanke, johon neutraloinnin rahat suunnataan on ratkaiseva. Ajaudutaan helposti ojasta allikkoon, jos toteutetaan hankkeita, joiden vaikutus ympäristöön on kyseenalainen tai jos paikalliset eivät ole mukana hanketta suunnittelemassa ja toteuttamassa. Neutralointi ei myöskään saa olla puuhastelua, jossa ei oteta huomioon hankkeen kaikkia mahdollisia koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Ei riitä, että rahoitettava projekti ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä "piipunpäässä", sen kaikkien kielteisten ympäristövaikutusten tulee olla mahdollisimman vähäisiä.
Maliin uusiutuvaa energiaa
Suomi kokeili EU-puheenjohtajakaudella päästöjen neutralointia. Ympäristöministeriö korvasi viiden Suomessa järjestetyn kokouksen kokousvieraan lentomatkoista aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Yleensä kokousvieraat saavat kouriintuntuvia lahjoja. Suomen EU-puheenjohtajakaudella heille annettiin todistus siitä, että Suomeen suuntautuneen lentomatkan päästöt on korvattu.
Korvausta ei laskettu erikseen kunkin kokousvieraan kotikentältä Helsinkiin ja takaisin, vaan mittapuuna käytettiin edestakaista matkaa Brysselistä Helsinkiin. Tällä laskentamallilla yhden kokousvieraan matkan kasvihuonekaasupäästöt valuutaksi muutettuna olivat 17 euroa kesällä 2006. Laskennassa käytettiin Atmosfairin laskuria, joka kertoo lennon hiilidioksidipäästöt luvulla 2,7, koska lentäminen tuottaa muitakin päästöjä, jotka myötävaikuttavat ilmastonmuutokseen.
Noin 430 kokousedustajan lentomatkoista aiheutuneista kasvihuonekaasupäästöistä kootut eurot sijoitetaan tämän vuoden aikana Siemenpuusäätiön kautta uusiutuvaa energiaa edistäviin hankkeisiin Malissa. Tavoitteena on tuottaa Sikasan alueen kotitalouksille ja yrityksille energiaa uusituvilla energialähteillä.
"Neutraloijaksi" Siemenpuusäätiö valittiin mm. siitä syystä, että kotimaisen yhteistyökumppanin kautta ympäristöministeriö voi paremmin seurata ja evaluoida, missä mennään ja mitä on saavutettu. Siemenpuusäätiö on perustanut 15 ympäristö- ja kehitysasioiden parissa toimivaa suomalaista kansalaisjärjestöä ja -säätiötä. Järjestö tekee yhteistyötä mm. ulkoministeriön kanssa ja antaa tukea kansalaisyhteiskunnan toimijoille kehitysmaissa ekologisen demokratian, ympäristönsuojelun ja ympäristöuhkien torjumisen hankkeisiin.
Tällä hetkellä on vielä ennenaikaista arvioida tavoitteiden toteutumista Malin hankkeissa, sillä projektit ovat vasta kehitteillä. Keskeistä näissä hankkeissa on se, että paikalliset asiantuntijat ja asukkaat ovat mukana kehittämässä avauksia ja projekteja.