Tulevan ilmastoratkaisun tiekartta hyväksyttiin Balilla • 15.12.2007
YK:n ilmastokokous Balilla päättyi lauantaina iltapäivällä läpi yön jatkuneiden neuvottelujen jälkeen. Loppumetreillä yksi suurimmista kiistoista koski sitä, mitä Balin päätöksiin kirjattaisiin kehitysmaiden osallistumisesta tulevassa ilmastosopimuksessa päästöjen rajoittamiseen.
Teollisuusmaat halusivat kehitysmaiden päästövähennystoimien olevan mitattavia, raportoitavia ja todennettavia. Kehitysmaat halusivat saman litanian koskevan myös teollisuusmaiden tukea kehitysmaille. Yhdysvallat taipui lopulta kehitysmaaryhmän esittämän ja EU:n tukeman muotoilun kannalle.
Erimielisyyttä syntyi myös seuraavien kahden vuoden aikana neuvoteltavan sopimuksen päästövelvoitteiden suuruusluokasta. EU olisi halunnut mainita teollisuusmaiden vähennyshaarukaksi 25-40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Mm. Yhdysvalloille tämä ei kuitenkaan sopinut.
Lopulta luvut kirjattiin eri tavalla eri prosessien papereihin. Koska Yhdysvallat on mukana sopimusraiteella, sen päätöksessä vain viitattiin IPCC:n neljännen arviointiraportin lukuihin, joissa haarukka on laveampi, -10-40 %.
Sen sijaan Kioto-raiteen tekstiin -25-40 % kirjattiin suoraan. Tämä oli enemmän kuin mitä monet olivat uskaltaneet Balilta realistisesti odottaa.
Ministerit väänsivät kättä myös siitä, miten tulevat neuvottelut tulisi organisoida. Kompromissina päädyttiin jatkamaan kahdella erillisellä raiteella: kaikki maat kattavalla ilmastosopimus- ja Kioto-teollisuusmaita koskevalla pöytäkirjaraiteella. EU pyrki yhdistämään raiteet yhdeksi prosessiksi.
Kehitysmaiden kannalta oli tärkeää, että Balilla edettiin kolmessa niille keskeisessä kysymyksessä: teknologian siirrossa, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja metsäkadon torjumisessa. Teknologian siirrosta päätettiin siirtyä käytäntöön käynnistämällä kokonaisvaltainen, aikataulutettu arviointi teknologian siirron esteistä ja rahoitustarpeista ja -keinoista.
Sopeutumisrahasto pääsee vauhtiin, sillä Balilla sovittiin sen hallituksen kokoonpanosta ja hankkeiden hakutavasta. Metsäkadon ja metsien heikkenemisen rajoittaminen sisällytettiin yhdeksi tulevan ilmastosopimuksen mahdolliseksi elementiksi, ja työtä valmistellaan koehankkeilla.
Mitä sitten Balin jälkeen? Edessä on kaksi vuotta kiivaita ja vaikeita neuvotteluja. Jotta sopu tulevasta ilmastoratkaisusta syntyisi vuonna 2009, sitä ennen pitää ratkaisua pohjustaa ja hioa vielä lukemattomissa kokouksissa. Seuraava ilmastokokous pidetään ensi vuonna Puolan Poznanissa.
Poliittista tahtoa on vahvistettava ja esteitä sovun tieltä raivattava. Tahdon luomisessa toivottavasti auttaa YK:n pääsihteerin helmikuulle kokoon kutsuma korkean tason ilmastotilaisuus.
Suomelle tarjoutuu kiinnostava mahdollisuus vaikuttaa ilmastoneuvotteluihin pohjoismaisen yhteistyön kautta. Paitsi että ratkaiseva ilmastokokous pidetään Kööpenhaminassa kahden vuoden päästä, Ruotsi ottaa hoidettavakseen EU-puheenjohtajuuden. Suomella voi siis olla aktiivinen rooli kansainvälisen ilmastosovun kätilönä yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.