Vain yksi maapallo • 1.10.2007
Ilmastomuutos on osoittautumassa oman sukupolvemme ehkä suurimmaksi haasteeksi, jonka seuraukset ulottuvat läpi koko yhteiskunnan ja pitkälle tulevaisuuteen. Huoli muutoksen vaikutuksista ympäristöön ja talouteen sekä kehitysmaiden köyhyyden ja kurjuuden kärjistymiseen ja konflikteihin on kasvamassa. Ja nämä vaikutukset tulevat ulottumaan kaikkialle – myös Suomeen.
Yhä useampi päättäjä, tiedemies ja talouden asiantuntija katsoo, että maailmantalous on ajautumassa kriisiin niukkenevien luonnonvarojen ja niiden korkeiden hintojen takia. Kilpajuoksu energian ja luonnonvarojen perässä johtaa väistämättä laajeneviin ja kärjistyviin ympäristöongelmiin. Ilmasto lämpenee, myrskyt ja kuivuus lisääntyvät sekä ympäristö köyhtyy ja saastuu. Maapallo ei yksinkertaisesti pysty turvaamaan pitkään kiihtyvää tuotantomme ja kulutuksemme kasvua.
Tosiasiat on tunnustettava. Nykyisellä kasvuvauhdillaan Kiina tarvitsisi jo 25 vuoden kuluttua viljaa ja paperia määrän, joka vastaa 70:ää prosenttia koko maailman nykyisestä viljantuotannosta ja 200:aa prosenttia paperintuotannosta. Öljyä kuluisi enemmän kuin koko maailman nykyinen öljyntuotanto yhteensä. Jo nyt Kiina polttaa kolmasosan maailman hiilestä. Eikä Kiina ole ainoa uusi talous, joka pyrkii kuromaan umpeen kehityskuilua läntisen maailman kanssa. Niinpä maailman metallien ja mineraalien kulutus kasvaa tällä hetkellä 30–40 prosentin vuosivauhtia ja luonto köyhtyy ja saastuu kaikista päinvastaisista ponnisteluista huolimatta.
Äskettäin YK ja Maailmanpankki selvittivät laajassa tutkimuksessaan maailman tilaa. Tulokset eivät ole hauskaa luettavaa.
Tärkeimmistä noin 25:stä maapallolla elämää ylläpitävistä luonnonvaroista melkein 20 on uhattuna. Jos jokainen maapallon asukas kuluttaisi kuten me eurooppalaiset, tarvittaisiin yli kaksi maapalloa ylläpitämään kulutustamme. Amerikkalaiset kuluttavat vieläkin enemmän, yli neljän maapallon verran. Kun maapallon väestön on arveltu kasvavan nykyisestä 6 miljardista 8 miljardiin vuoteen 2050 mennessä, olemme törmäyskurssilla. Maapallon rajalliset luonnonvarat ja herkkä ympäristö eivät tule kestämään tätä kaikkea. Meillä on toistaiseksi vain yksi maapallo, jossa kaikkien tulee elää.
Myös osa yrityksistä ja investoijista alkaa olla huolissaan. Vuosisatamme tärkeimmäksi haasteeksi onkin nousemassa se, miten voimme muuttaa tuotanto- ja kulutustapojamme ja tottumuksiamme kestävämpään suuntaan. Olemmekin siirtymässä uuteen teolliseen vallankumoukseen, jonka suunnan määräävät maapallon rajallisuus ja ympäristöuhat.
Haaste on valtava ja pienten ja vähittäisten muutosten tie saattaa olla liian hidas. Pohjimmiltaan markkinavoimat ja kulutustottumuksemme tulee valjastaa tukemaan muutoksia, kun ne nyt tuntuvat uhkaavan tulevaisuuttamme. Ilmastomuutoksen hälytyskellot eivät tule jättämään meitä rauhaan. "Käytä ja heitä pois" -talous täytyy korvata talousmallilla, joka vähentää ratkaisevasti päästöjä ja jätteitä sekä kierrättää raaka-aineita tehokkaasti. Ilmastomuutostakin hidastetaan pureutumalla syihin ja menemällä ongelmien alkulähteelle eli tuotantoon, tuotteisiin ja niiden kulutukseen.
Kokemuksesta tiedämme, että ihmisen kyky innovoida muutoksen keskellä on johtanut harppauksiin kehityksessä. Tiedon vallankumous on tästä hyvä esimerkki. Innovaatioita tarvitaan nytkin, kun vanha vaihtuu uuteen: uusiin työtapoihin, uusiin prosesseihin ja uuteen teknologiaan.
Uuden ympäristötekniikan ja palveluiden globaalit markkinat kasvavat voimakkaasti. On arvioitu, että jo nyt nämä markkinat ovat yli 500 miljardia euroa, samaa suuruusluokkaa kuin esimerkiksi lääke- tai lentokoneteollisuus. Kasvu on 5-15 prosenttia vuodessa, tuuli- ja aurinkovoimateollisuudessa vieläkin nopeampaa. Uusi saksalainen laaja selvitys arvioi, että vuoteen 2020 mennessä ympäristö- ja säästävän teknologian maailmanmarkkinat ovat kasvaneet jo yli kahteen triljoonaan euroon. Euroopan taloudesta ne olisivat tällöin jo yli 10 prosenttia. Esimerkiksi Saksa on jo nyt ympäristöteknologian maailmanmahti USA:n ja Japanin rinnalla.
Jo noin 15 prosenttia maailman uusista riski-investoinneista käytetään uusiutuvan energian tuotantoon, säästävään teknologiaan ja puhtaampaan tuotantoon. Japanilaiset ja amerikkalaiset yritykset pyrkivät tällä alueella johtoasemaan ja jakamaan voimakkaasti kasvavat markkinat.
Eurooppa hallitsee kuitenkin vielä ympäristöteknologian markkinoita. Esimerkiksi Saksan kierrätysteollisuus tuottaa teknologiaa ja innovaatioita koko maailman markkinoille ja Espanja on maailman johtavia tuulienergian hyödyntäjiä ja tuottajia. Tanskassa taas tuulivoima-bisnes on jo ohittanut lihatuotteet maan vientitilastoissa.
Mutta aikaa ei ole hukattavissa. Eurooppa onkin tarttunut tähän uuteen mahdollisuuteen. Ekoinnovaatiot sekä luonnonvarojen ja energian tehokkaampi käyttö ovat jo kiinteä osa EU:n kasvu- ja työllisyysohjelmaa, ns. Lissabonin strategiaa. Vuoden vaihteen EU:n energia- ja ilmasto-ohjelma sekä uudet aloitteet teollisuuspolitiikan muuttamisesta ja kestävämmästä tuotannosta ja kulutuksesta tulevat osoittamaan uuden suunnan.
EU:n ympäristöteknologiaohjelma tarjoaa tutkimus- ja riskirahoitusta ympäristöteknologiaan panostaville yrityksille. Lisäksi markkinoiden vetoa ja toimivuutta parannetaan. Tässä julkisilla hankinnoilla, taloudellisilla ohjauskeinoilla sekä uusilla tuotemääräyksillä ja standardeilla on tärkeä rooli. Useat EU-maat, Suomi mukaan lukien, toteuttavat omia kansallisia ympäristöteknologiaohjelmiaan.
Yritysten näkökulmasta uusi tehokkaampi, luonnonvaroja ja energiaa säästävä teknologia sekä toimintatavat ovat järkeviä nyt ja tulevaisuudessa. Tehokkaampi tuotanto vähentää ympäristöhaittoja, mutta myös kannattaa ja säästää selvää rahaa. Tässä suhteessa moderni teollisuus syrjäyttää tuhlailevan teollisuuden, kun energian ja raaka-aineiden hinta edelleen nousee.
Kestävän kehityksen teollinen vallankumous merkitsee luonnonvarojen tehokasta kierrätystä, uusiutuvien energialähteiden laajaa käyttöä, uudenlaista tuotantoa, materiaaleja ja teknologiaa sekä muuttunutta käsitystä siitä, miten liikumme paikasta toiseen. Mikään vähempi ei riitä, eikä keinoista ole pulaa, jos tahtoa riittää. Uusille yrityksille ja innovaatioille on kysyntää.
Meillä on nyt ja tulevaisuudessa vain yksi maapallo, jossa meidän kaikkien tulee oppia elämään.