Voisiko Suomesta tulla ilmastoneuvotteluiden pelastaja? • 5.12.2010
Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuluvasta vuodesta on tulossa tilastoidun säähistorian yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä ja kuluneesta vuosikymmenestä kaikkein lämpimin. Viimeisimmän ilmastotutkimuksen valossa näyttää mahdolliselta, että lämpötila voi nousta peräti neljä astetta vuoteen 2060 mennessä. Kahden asteen tavoitteessa pysyminen vaatisi jo ihmeen.
Uuden tiedon valossa ja Kööpenhaminan epäonnistuneen ilmastokokouksen jälkeen paine kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden onnistumiselle alkaa olemaan kova. Emme voi loputtomiin odotella aina uusia ilmastokokouksia.
Ensimmäisen vikon neuvottelut Meksikon Cancunissa ovat sujuneet Suomesta käsin seurattuna kuitenkin juuri niin tahmeasti kuin oli odotettukin. Ehkä huonoin uutinen oli se, että Japani ilmoitti heti alkukättelyssä, ettei se tule koskaan hyväksymään Kioton toista sitoumuskautta. Aika surkeat lähtökohdat neuvottelulle.
Vaikka jotain pientä teknistä edistystä on saavutettu, kaikki keskeiset kysymykset päästövähennysten ja rahoituksen suhteen ovat edelleen auki. Mitä sitten Suomi voisi tehdä?
Gandhia mukaillen kannattaa ensin itse olla se muutos, jonka toivoo maailmassa näkevän. Suomi voisi siis liittyä niiden saarivaltioiden ja köyhien kehitysmaiden joukkoon, jotka vaativat lämpenemisen pitämistä 1,5 asteen tuntumassa ja sitoutumista sen mukaisiin päästövähennystavoitteisiin. Se vaatisi kuitenkin poliittisia päätöksiä ja toimia ensin täällä kotimaassa.
Suomi on sitoutunut vähintään 80 prosentin päästövännystavoitteisiin vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi energiaveroja ollaan korottamassa ja uusiutuvan energian tukipakettia viemässä eteenpäin. Valitettavasti ilmastopolitiikan vauhdin nostaminen kympistä kahteenkymppiin ei riitä, jos muut maat kulkevat jo viittäkymppiä ja vauhdin pitäisi olla lähellä sataa.
WWF:n ja Ecofysin ennen Cancunin kokousta julkaisema Climate Policy Tracker paljastaa, että Suomi sijoittuu eurooppalaisessa vertailussa ilmastopolitiikan häntäpäähän. Erityisesti toimenpiteitä tarvittaisiin liikennesektorilla, uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi ja turpeen tukien poistamiseksi. Päätös ydinvoiman lisärakentamisesta vie Suomessa pohjan uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden kehittämiseltä.
EU:n sisällä ollaan jo pitkään keskusteltu EU:n 20 prosentin päästövähennystavoitteen nostamisesta 30 prosenttiin. Myös Euroopan parlamentti otti hiljattain kannan 30 prosentin päästövähennystavoitteen puolesta. Valitettavasti Suomi on yhdessä muutamien Itä-Euroopan maiden kanssa vastustanut tiukempaa päästövähennystavoitetta.
Edelleen Suomi sijoittuu Earnst & Youngin 30 maan maavertailussa kaikkein vähiten houkuttelevaksi maaksi sijoittaa uusiutuviin energialähteisiin.
Näillä eväillä Suomesta ei ole ilmastodiplomatian edistäjäksi Cancunin neuvotteluissa. Toivottavasti muista maista on.
Lähteet:
- 2010 in the top three warmest years, 2001-2010 warmest 10-year period http://www.wmo.int/pages/mediacentre/news/index_en.html
- Scientific evidence is Met Office focus at Cancun http://www.metoffice.gov.uk/corporate/pressoffice/2010/pr20101126b.html
- YK:n ilmastokokous alkoi epätoivon sävyttämänä http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/11/ykn_ilmastokokous_alkoi_epatoivon_savyttamana_2180587.html
- Ympäristö- ja kehitysjärjestöt: Suomen ja EU:n on painostettava Japania mukaan Kioton pöytäkirjan jatkoon http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2010/cancun-tiedote-05122010
- Climate Policy Tracker for the European Union http://www.climatepolicytracker.eu/finland
- Country Attractiveness Indices http://ey.mobi/GL/en/Industries/Oil—Gas/Oil_Gas_Renewable_Energy_Attractiveness-Indices