Huom! Tämä sivusto on arkistoitu 1/2020, eikä sitä enää päivitetä.

Yksi askel taakse, kaksi eteen • 20.10.2015Pariisiilmastopolitiikkailmastosopimus

Oras Tynkkynen

Ilmastoneuvottelut muistuttavat usein tanssia, jossa välillä otetaan yksi askel taakse ja vasta sitten kaksi askelta eteen. Näin myös maanantaina Bonnissa käynnistyneessä kokouksessa.

Neuvottelutuokio on viimeinen ennen joulukuussa pidettävää ratkaisevaa ilmastokokousta. Hupenevat päivät pitäisi käyttää tehokkaasti hyväksi, jotta Pariisissa olisi edellytykset sopuun.

Keskustelut Bonnissa alkoivat kuitenkin kehitysmaiden G77-ryhmän ilmoituksella, jonka mukaan puheenjohtajien sorvaama neuvotteluteksti ei kelpaa pohjaksi. Köyhien maiden mielestä sopimusluonnos ei ota riittävästi niiden huolia huomioon.

Päivän kuluessa maat jättivätkin 64 eri koostetta muutoksiksi. Osa niistä on useita sivuja pitkiä.

On askel taaksepäin, että virtaviivaiseksi siistitty pohjateksti uhkaa taas turvota hallitsemattomaksi. Puheenjohtajat ovat paiskineet töitä, jotta liki 200 maan kirjavista ja usein ristiriitaisista toiveista saisi kursittua kasaan kaikille jotenkin kelpaavan pohjan neuvotteluille.

Ei kannata silti lannistua. Ehkä näin nimittäin saadaan seuraavaksi otettua kaksi askelta eteen.

On hyvä, että kehitysmaiden älähdys tulee nyt Bonnissa eikä vasta Pariisissa. Puheenjohtajien neuvokkuuden ja neuvottelijoiden joustavuuden yhdistelmällä viikon lopussa voi odottaa luonnos, joka tarjoaa sopimukselle ihan tukevan pohjan.

Eivätkä kehitysmaat älähdä ihan syyttä. Puheenjohtajat saivat kyllä tiristettyä sopimusluonnoksen napakkaan yhdeksään sivuun, mutta samalla kärsi konkretia. Osa kehitysmaiden esityksistä vahvistaisi sopimuksen vaikuttavuutta ja reiluutta.

Esimerkiksi pienten saarivaltioiden AOSIS tarjoaa lisäystä, jolla maiden esittämiä päästötavoitteita arvioitaisiin ja niitä voisi halutessaan tiukentaa milloin tahansa. G77 taas haluaa vahvistaa rahoituskirjauksia, jotta rikkaat maat pitävät lupauksensa köyhien maiden ilmastotyön tukemisesta.

Muutosesityksiä neuvottelupohjaan ovat tehneet myös jotkin teollisuusmaat. Esimerkiksi EU haluaa mukaan myös kansainvälisen lento- ja laivaliikenteen päästöt sekä esittää kirjausta päästöjen hinnoittelusta – molemmat ilmaston kannalta hyödyllisiä tarkennuksia.

Neuvottelijoiden urakka Bonnissa ei ole helppo, mutta ei se ole mahdotonkaan. Maat voivat kaventaa kiistojen kirjoa ja siistiä sopimusluonnosta niin, että Pariisissa voidaan hyväksyä uusi ilmastosopimus.

 UNFCCC