Ympäristöviestintä kaipaa rohkeaa ja positiivista otetta - tarvitaan elämyksiä ja yhdessä tekemistä • 1.10.2011
Kestävät kulutusvalinnat puhuttavat kodeissa, kahvipöydissä ja lenkkipoluilla. Ihmiset kaipaavat selkeää tietoa arjen valintamahdollisuuksista, sillä yhä useampi haluaa tehdä ympäristön kannalta kestävän valinnan. Tarjolla on kuitenkin paljon vaikeasti tulkittavaa ja ristiriitaista tietoa, koska asiat harvoin ovat yksiselitteisiä. Esimerkiksi ilmastoystävälliseen ruokaa liittyy edelleen paljon avoimia kysymyksiä. Kun lisäksi haluaa ottaa huomioon terveellisyysnäkökohdat, eettisyyden ja sosiaalisen kestävyyden, muodostuu pienestä arjen valinnasta yllättävän haastava.
Ihmiset olisi kuitenkin saatava tekemään maapallon kannalta kestäviä valintoja, sekä suurissa, että pienissä arjen tilanteissa. Olennaista olisikin saada ihmiset innostumaan ja motivoitumaan ympäristöystävällisistä valinnoista. Kun ihminen löytää halun olla osa uudenlaista ajattelua ja toimintaa, löytyvät erilaisten valintojen päälinjat luontevasti. Se, miten ihmisen saa innostumaan, on kuitenkin haaste. Useimmille eivät luonnonvarojen liikakäytön aiheuttamat uhkakuvat tai tutkimustiedon ryöppy toimi innostamisessa, vaan ennemminkin kaivataan vertaisten selkeitä esimerkkejä, positiivisia ilmiöitä ja yhdessä tekemistä.
Varsinais-Suomessa ja Lahden seudulla vuosina 2008–2011 toteutettu Kelaa! Kestävä kulutus ja elämänlaatu -hanke oli Suomen oloissa ennennäkemätön viestintähanke, jolla testattiin uusia keinoja kertoa kestävästä kulutuksesta. Hankkeen myötä saatiin mahdollisuus toteuttaa hullujakin ideoita ja todella syventyä siihen, mikä tekee kuluttamiseen liittyvistä kysymyksistä kiinnostavia ja innostavia.
Ympäristöystävällisten valintojen tulee näyttäytyä sellaisina, että ihminen voi samalla elää onnellista ja täysipainoista elämää, elää mieluisassa kodissa, tehdä mielekästä työtä, harrastaa, vaalia omaa ja läheisten terveyttä sekä viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Useimmat ympäristöystävälliset valinnat toki tukevat myös näitä muita tavoitteita, mutta ihmisen on vakuututtava niiden houkuttelevuudesta. Ympäristötietoisen kuluttamisen ei pidä olla ryppyotsaista nipottamista.
Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja monenlaisten organisaatioiden mukaan saaminen on tärkeää. Olennaisinta yhteistyössä on se, että sen myötä huomaa muidenkin toimivan. Kukaan ei halua pelastaa maailmaa yksinään. Ihmiset luottavat ennen kaikkea vertaisiinsa. Parhaita esikuvia ovat työkaverit, naapurit, perheenjäsenet ja muut vertaiset. Tämän takia juuri erilaisten ihmisten ja toimijoiden mukaan saaminen on tärkeää, jotta joukosta löytyy jokaiselle samaistumisen kohde.
Kelaa!-hankkeessa järjestettiin reilun kolmen vuoden aikana yli 250 tapahtumaa, jotka tavoittivat yli 27 000 kävijää, minkä lisäksi toteutettiin viestintäkampanjoita sekä erilaisia näyttelyitä ja artikkelisarjoja. Erityishuomiota kiinnitettiin niiden ihmisten tavoittamiseen , jotka eivät normaalisti ole erityisen kiinnostuneita ympäristöasioista. Tapahtumien myötä saatiin arvokasta kokemusta ja palautetta siitä , millainen lähestymistapa koetaan kannustavana ja mielekkäänä. Kootusti voidaan todeta, että yhdessä tekeminen, omat oivallukset sekä yhteiset positiiviset elämykset ja onnistumiset kantavat pitkälle ja motivoivat jatkamaan ympäristövastuullisella polulla.
”Riemu ei vaadi roinaa! Työkaluja ja näkökulmia tapahtumien järjestämiseen” –julkaisuun koottiin yhteen ne opetukset ja ideat, joita matkan varrella kertyi mukaan. On toivottavaa, että Kelaa!-hankkeen kokemusten kautta muut voivat saada uusia näkökulmia tapahtumien, kampanjoiden ja toiminnan järjestämiseen – teemasta ja kohderyhmästä riippumatta. Julkaisusta löytyy runsaasti tapahtuma- ja toimintaideoita, sekä vinkkejä niiden toteutukseen ja viestintään. Sekä katalogi, että hankkeen loppuraportti löytyvät osoitteesta www.kelaahanke.fi.