COP15 – Vaatimaton anti todetaan

19.12.2009

Neuvottelut jatkuivat Kööpenhaminassa läpi viimeisen kokousyön ja pitkälle seuraavaan päivään. Lopputuloksena hyväksyttiin jatkomandaatti neuvotteluryhmille ja todettiin Kööpenhaminan teksti (Copenhagen Accord).

Illalla ehdittiin jo uutisoida, että maat olivat päässeet sopuun Kööpenhaminan tuloksesta. Ilo oli ennenaikainen.

Yhdysvallat oli hieronut muiden suurimpien toimijoiden kanssa paketin, joka tuotiin aamuyöllä istuntoon muiden maiden käsiteltäväksi. Vastaanotto oli hyvin kriittinen. Erityisesti monet Latinalaisen Amerikan maat tyrmäsivät sekä tekstin lopputuloksen että siihen johtaneen prosessin.

Läpi yön jatkuneen keskustelun jälkeen Kööpenhaminan teksti vain ”todettiin” (”the Conference of the Parties takes note of”). Tästä seurasi pitkä jatkokeskustelu: mitä lopulta päätettiin?

Käytännössä teksti pantiin merkille ja avattiin yksittäisten maiden tuettavaksi. Se ei siis ole sen paremmin yksimielinen kuin sitovakaan.

Mitä Kööpenhaminan paketti (teksti ja päätelmät) sitten sisältävät?  Paketti sisältää;

  • jatkomandaatin neuvotteluryhmille, takaraja (COP16) uusille sopimuksille
  • päätös seuraavasta ilmastokokousesta vuoden päästä
  • tavoitteen rajoittaa lämpeneminen alle kahteen asteeseen, mahdollisuus siirtyä 1,5 asteen tavoitteeseen
  • maailman ja kansallisien päästöjen taitettaminen niin pian kuin mahdollista
  • teollisuusmaille haettavat määrälliset ja kattavat päästötavoitteet vuoteen 2020
  • kehitysmailta päästörajoitustoimia, joista kansainvälisesti rahoitetut rekisteröidään ja arvioidaan
  • kehitysmaiden ilmastotyöhön rahoitusta lähivuosina 10 miljardia, 2020 tavoitteena 100 miljardia dollaria, tutkaillaan innovatiivisia rahoitusmekanismeja
  • uuden sopimuksen arviointi 2015

Monia neuvotteluissa käsiteltyjä asioita jäi kuitenkin auki tai niihin ei tekstissä viitata ollenkaan;

  • Kööpenhaminan tekstin sitovuuden ja ohjaavuuden taso kyseenalainen
  • ei mainintaa tavoitteesta saada laillisesti sitova sopimus
  • ei pitkän aikavälin päästötavoitetta eikä tavoitevuotta päästöjen taittamiselle
  • ei teollisuusmaiden tavoitteita lukuina yhteensä eikä erikseen
  • ei linjauksia monista keskeisistä elementeistä: kuuma ilma, nielulaskenta, lento- ja meriliikenne
  • ei konkretiaa metsäkadon pysäyttämisestä
  • ei lukua teollisuusmaiden julkisen rahoituksen osuudesta

Kokonaisuutena tulos vaikuttaa kohteliaasti sanottuna vaatimattomalta. Suhteessa odotuksiin Kööpenhaminan kokous on epäonnistunut.

Toisaalta satuin näkemään, kun Malediivien presidentti Mohamed Nasheed antoi tv-haastattelun. Siinä hän piti saavutettua lopputulosta tärkeänä askeleena oikeaan suuntaan.

Vasta historia aikanaan näyttää, mikä Kööpenhaminan merkitys tulee olemaan.

Oras Tynkkynen