Kirjallisuus englanniksi
Tieteelliset työt
ACIA (2004). “Arctic Climate Impact Asssessment”.
Arctic Climate Impact Assessment -hanke on laaja ja perusteellinen kuvaus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta arktisilla alueilla. Kotisivuilta voi ladata 140-sivuisen raportin lisäksi laajemman, yli 1 000-sivuisen tieteellisen raportin kokonaisuudessaan. Varsinainen tutkimus on keskeinen osa sitä, mitä tiedämme ilmastosta, koska se on ensimmäinen laajamittainen tieteellinen analyysi ilmastonmuutoksen alueellisista vaikutuksista. Arktinen alue, joka lämpenee muuta maailmaa huomattavasti nopeammin, kertoo jo nyt paljon ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisista vaikutuksista tulevaisuudessa.
Christian Azar ja Stephen Schneider osoittavat artikkelissaan, että ilmastonmuutoksen torjumisen kustannukset ovat kaikkein pessimistisempienkin arvioiden mukaan häviävän pienet potentiaalisiin riskeihin verrattuna. Artikkeli ei ole taloustieteellinen tutkimus, vaan siinä asetetaan taloudellisten tutkimusten tulokset oikeisiin mittasuhteisiin johdonmukaisen päättelyn avulla.
Grubb, Michael et al (1999). Kyoto Protocol: A Guide and Assessment. Lontoo, The Royal Institute of International Affairs.
Ilmastopolitiikan klassikossa lukija saa perusteellisen kokonaiskuvan Kioton pöytäkirjan sisällöstä, siihen johtaneista neuvotteluista ja eri asiakohtiin liittyvistä kysymyksistä. Vaikka teos on jo seitsemän vuotta vanha, se on edelleen ehdottomasti suositeltava katsaus ihmiskunnan historian vaativimman ympäristösopimuksen syntyyn ja luonteeseen.
Houghton, John (2004). Global Warming: The Complete Briefing. Cambridge, Cambridge University Press.
Perusteellinen teos käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellisen taustan, vaikutusten ja torjunnan lisäksi myös ilmiöön ja ennen kaikkea sen tuomiin riskeihin ja epävarmuuksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.
IPCC (2001). Climate Change 2001: Synthesis Report.
IPCC:n kolmas arviointiraportin on laajin tietopaketti ilmastotieteestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja niiden torjumisesta. Vaikka joistain yksityiskohdista tiedetään uuden tutkimuksen perusteella jo enemmän, raportin päälinjoja ei ole jouduttu tarkastamaan. Koko raportin voi lukea IPCC:n sivuilla ilmaiseksi, ja aiheesta saa helposti kokonaiskuvan tutustumalla raportin kolmen osan tiivistelmiin – varsinainen raportti taas on luonteeltaan melko tiivis ja tekninen.
IPCC (2005). Special Report on Carbon Capture and Storage.
Yhtenä keinona ilmastonmuutoksen torjumiseen on esitetty hiilen talteenottoa ja varastointia päästöjä tuottavista laitoksista. IPCC arvioi erikoisraportissaan tekniikan mahdollisuuksia ja rajoitteita.
Massachusetts Institute of Technology (2003). The Future of Nuclear Power.
Massachusetts Institute of Technologyn tutkijaryhmän monitieteellinen katsaus ydinvoimaan liittyvin kysymyksiin. Raportissa käydään perusteellisesti läpi ympäristö-, talous- ja turvallisuuskysymykset.
Meinshausen, Malte (2005). “On the Risk of Overshooting 2C”.
Kahden asteen lämpenemistä pidetään yleisesti rajana, jonka jälkeen ilmastonmuutokseen liittyvät riskit kasvavat huomattavasti. Exeterin ilmastokokouksessa esittämässään raportissa Meinshausen tiivistää tietomme siitä, minkälaiseen lämpenemiseen eri päästöurien ja ilmastoherkkyyksien yhdistelmät johtavat.
Schellnhuber, Thomas et al (2006). Avoiding Dangerous Climate Change.
Avoiding Dangerous Climate Change on Exeterissä vuonna 2005 pidetystä konferenssista, jossa maailman johtavat tutkijat käsittelivät vaarallisen ilmastonmuutoksen mahdollisuutta ja sen seurauksia sekä torjumista. Laajaan artikkelikokoelmaan on koottu keskeisin tieto ilmastonmuutoksesta. Johtopäätökset on helppo löytää ja ymmärtää ilman kovin syvällistä perehtymistä asiaan, mutta kaikki väitteet on myös perusteltu tarkasti.
Weart, Spencer (2003). The Discovery of Global Warming. Cambridge, Harvard University Press.
Spencer Weartin kirja antaa hyvän kuvan ilmastotieteen jännittävistä kehitysvaiheista. Lukija havaitsee, kuinka useilla tieteenaloilla tapahtunut hidas, jo 1850-luvulla alkanut kehitys on muotoutunut nykyiseksi ilmastotieteeksi, jonka päälinjoista ei juurikaan kiistellä.
Viranomaistahot
Euroopan komissio (2005). ”Winning the Battle against Global Climate Change”. Staff working paper.
Euroopan komission tiedonannon laajemmassa taustapaperissa käsitellään laajasti ilmastonmuutoksen haastetta ja tapoja vastata siihen erityisesti EU:n näkökulmasta.
UNFCCC (2004). "The First Ten Years".
Nimensä mukaisesti YK:n ilmastosopimuksen sihteeristön raportti kertoo ilmastopolitiikan ensimmäisestä kymmenestä vuodesta ilmastosopimuksen voimaantulon jälkeen. Hyvin toteutettu kokonaisuus käsittelee aihetta monipuolisesti ja johdonmukaisesti.
WHO (2003). "Climate Change and Human Health – Risks and Responses". Summary.
Maailman terveysjärjestön 40-sivuinen yhteenveto ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista. Raportissa käsitellään vaikutusten ohella myös niiden arviointiin liittyviä haasteita.
Järjestöt
Bodansky, Daniel (2004). "International Climate Efforts Beyond 2012: A Survey of Approaches".
Yhdysvaltalaisen Pew Center on Global Climate Changen raportissa tarkastellaan kymmeniä ehdotuksia Kioton ensimmäisen tavoitekauden jälkeiseksi ilmastosopimusjärjestelmäksi. Raportti johdattaa lukijan myös alkuperäislähteille.
Euroopan tuulivoimayhdistyksen ja Euroopan komission ympäristöosaston kattava selvitys tuulivoimateknologiasta.
Euroopan Maan ystävien selvitys EU:n toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi eri osa-alueilla.
Harri Lammin ja Oras Tynkkysen tutkimus ilmasto-oikeudenmukaisuudesta ja siitä, mitä oikeudenmukainen päästötaso tarkoittaisi Suomessa. Tutkimus on laadittu kansalaisjärjestöjen Kokonainen ilmasto -hankkeessa.
Leggett, Jeremy (2001). The Carbon War: Global Warming and the End of the Oil Era. Lontoo, Routledge.
Jeremy Leggett käsittelee teoksessaan omien kokemustensa kautta kansainvälisten ilmastoneuvottelujen historiaa aina Kioton konferenssiin saakka. Legget näyttää lukijalle yksityiskohtaisesti, kuinka fossiilisten polttoaineiden käyttöä kannattavat tahot toimivat kulissien takana hidastaakseen ja häiritäkseen ilmastoneuvotteluja.
Ilmastonmuutoksen ja kehitystavoitteiden suhdetta käsittelevän raportin takana on ennen näkemätön ympäristö- ja kehitysjärjestöjen koalitio. Ympäristö- ja kehityspolitiikan riippuvuus ilmenee konkreettisesti runsaassa tapausaineistossa.
Simms, Andrew et al (2005). "Africa: Up in Smoke?".
Up in Smoke -raportin seuraaja käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutusta erityisesti Afrikan kehitykseen. Maanosa on poikkeuksellisen altis ilmastonmuutokselle, ja köyhyyden vuoksi resursseja sopeutumiseen on hälyttävän vähän.