Kirjallisuus suomeksi
Tieteelliset työt suomeksi
ACIA (2004). "Arktisen alueen lämpenemisen vaikutukset".
Suomenkielinen tiivistelmä Arctic Climate Impact Assessment -hankkeen tuloksista. Visuaalisesti näyttävä ja johdonmukainen kokonaisuus. Varsinainen tutkimus on keskeinen osa sitä, mitä tiedämme ilmastosta, koska se on ensimmäinen laajamittainen tieteellinen analyysi ilmastonmuutoksen alueellisista vaikutuksista. Arktinen alue, joka lämpenee muuta maailmaa huomattavasti nopeammin, kertoo jo nyt paljon ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisista vaikutuksista tulevaisuudessa.
Järvelä, Marja ja Markku Wilenius (1996). Ilmastoriski ja ympäristöpolitiikka: suomalaiset ympäristövaikuttajat ja nykyajan ympäristöongelmat. Tampere, Gaudeamus.
Kirjassa kartoitetaan suomalaisten ympäristövaikuttajien näkemyksiä nykyajan ympäristöuhkista ja niihin varautumisesta ja vastaamisesta poliittisesti ja yhteiskunnallisesti.
IPCC (2001a). "Ilmastonmuutos 2001: Tieteellinen perusta. Yhteenveto päätöksentekijöille".
IPCC (2001c). "Ilmastonmuutos 2001: Vaikutusten rajoittaminen. Yhteenveto päätöksentekijöille".
IPCC:n kolmannen arviointiraportin osien tiivistelmät antavat lukijalle kokonaisvaltaisen kuvan ilmastotieteestä, ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja niiden torjumisesta. Vaikka joistain yksityiskohdista tiedetään uuden tutkimuksen perusteella jo enemmän, raportin päälinjoja ei ole jouduttu tarkastamaan.
Kuusisto, Esko ja Jukka Käyhkö (2004). Globaalimuutos. Helsinki, Otava.
Esko Kuusiston ja Juho Käyhkön kirja kokoaa yhteen Suomen Akatemian Figare-tutkimusohjelman tulokset. Hyvin toteutettu ja perusteellinen teos esittelee kiinnostavalla tavalla ilmastonmuutoksen perusteet ja vaikutukset sekä Suomessa että muualla. Näkökulma on laaja: kirja pureutuu niin monimutkaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien suhteeseen, kuin ilmastotutkimuksen haasteisiin.
Viranomaistahot suomeksi
Asplund, Dan et al (2005). "Uusiutuvan energian lisäysmahdollisuudet vuoteen 2015".
Kauppa- ja teollisuusministeriön tilaamassa selvityksessä arvioidaan uusiutuvan energian laajentamispotentiaalia Suomessa vuoteen 2015. Selvityksessä käsitellään tekninen ja taloudellinen potentiaali energiamuodoittain ja esitetään suositukset toimenpiteistä, joilla tavoitteeseen päästään.
Euroopan komissio (2005). "Vihreä kirja energiatehokkuudesta: enemmän tuloksia vähemmällä".
Euroopan komission laaja selvitys energiatehokkuudesta tarjoaa hyvän katsauksen energiatehokkaaseen teknologiaan ja sen erinomaisiin mahdollisuuksiin EU:ssa. Selvitys sisältää myös suositukset toimenpiteistä, joilla EU:n energiatehokkuutta voidaan parantaa jopa viidenneksellä negatiivisin tai nollakustannuksin.
FINLEX (1994). "Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimus".
YK:n ilmastosopimuksen teksti suomeksi. Sopimuksessa esitetään YK:n ilmastopolitiikan keskeiset periaatteet ja menettelytavat.
Kioton pöytäkirjan teksti suomeksi. Kioton pöytäkirjassa asetetaan teollisuusmaille päästövähennystavoitteet vuosille 2008–2012 ja esitetään joustomekanismit, joilla tavoitteisiin pääsyä voidaan helpottaa. Siinä esitetään myös, kuinka vuoden 2012 jälkeisistä sitoumuksista voidaan neuvotella.
Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa käsitellään Suomen päästövähennystavoitteeseen pyrkimistä.
Kyllönen, Simo (2004). "Kansainvälisen ilmastopolitiikan tulevaisuus – arvioita vaihtoehdoista".
Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä käsitellään ehdotuksia Kioton pöytäkirjan ensimmäisen tavoitekauden jälkeiseksi ilmastosopimukseksi. Sopimuksia tarkastellaan erilaisten kriteerien, kuten ympäristön ja taloudellisuuden, kannalta ja erityisesti Suomen näkökulmasta.
Liski, Matti (2004)."Ilmastopolitiikan kustannusten ja hyötyjen arviointi eri aikaväleillä".
Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä käsitellään ilmastopolitiikkaa kustannus-hyötyanalyysin näkökulmasta. Liski esittää, että pidemmällä aikavälillä hyötyjen ja kustannusten arviointi on erittäin haastavaa eikä perinteinen kustannus-hyötyanalyysi tuota hyviä tuloksia.
MMM (2005). "Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia".
Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut sopeutumisstrategian ilmastonmuutokseen Suomessa. Strategiassa käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niihin sopeutumista mm. maa- ja metsätalouden, rakentamisen, terveyden ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.
Järjestöt suomeksi
Maan ystävät (2003). “Talouden globalisaatio ja ilmasto”.
Maan ystävien globalisaatiosarjan osana ilmestyneessä raportissa käsitellään yhtäältä talouden globalisaation vaikutuksia ilmastosuojeluun ja toisaalta ilmastonmuutosta globaalina oikeudenmukaisuuskysymyksenä. 20-sivuinen raportti tarjoaa selkeän ja helppolukuisen johdatuksen kumpaankin aiheeseen.
Maan ystävät, Greenpeace ja SLL (2005). "Ilmastonmuutos – vuosisadan suurin haaste".
Kolmen ympäristöjärjestön presidentti Tarja Haloselle laatima selvitys ilmastonmuutoksen riskeistä ja torjumisesta sekä ilmastopolitiikasta. Tiivis ja johdonmukainen kokonaisuus valottaa hyvin ympäristöjärjestöjen näkökulmaa ilmastonmuutokseen.
Oras Tynkkynen esittää lyhyessä tekstissään, että oikeudenmukaisuuden näkökulmasta paras ratkaisu on yhtäläinen päästötaso kaikille maailman asukkaille. Teksti on hyvä johdatus ilmasto-oikeudenmukaisuuteen liittyviin kysymyksiin.
WWF (2002). "Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa".
WWF:n selvityksessä käsitellään ilmastonmuutoksen vaikutusta Suomen lajistoon. Raportissa käydään läpi sekä jo havaitut että odotettavissa olevat vaikutukset.