Kesäkuu 2003
Aerosolien viilentävää vaikutusta aliarvioitu
22.6.2003
Voimakkaasti nousseista kasvihuonekaasupitoisuuksista huolimatta maapallon keskilämpötila on tähän mennessä noussut ainoastaan noin 0,6 astetta. Tämä johtuu osittain ilmastojärjestelmän hitaudesta, mutta myös ihmiskunnan tuottamien aerosolipäästöjen viilentävästä vaikutuksesta. Aerosolit viilentävät ilmastoa kahdella tavalla: lisäämällä pilvien heijastuvuutta ja pidentämällä pilvien elinikää.
Tähän asti aerosolien ilmastovaikutuksia on arvioitu lähinnä "puttuuvien säteilypakotteiden" menetelmällä. Tässä lähestymistavassa on oletettu ilmaston "herkkyys", eli tiettyä kasvihuonekaasupitoisuuksien nousua vastaava lämpötilan muutos, tunnetuksi. Tällöin on voitu laskea, kuinka paljon maapallo olisi tähän mennessä lämmennyt, jos kasvihuonekaasupäästöt olisivat ainoa ilmastoa muuttava tekijä. Aerosolien vaikutus on arvioitu vähentämällä havaittu lämpeneminen pelkillä kasvihuonekaasuilla lasketusta lämpenemisestä.
Tällä menetelmällä aerosolien viilentäväksi vaikutukseksi on laskettu noin 0,2°C. Ilman aerosolivaikutusta maapallon keskilämpötila olisi siis kasvihuonekaasupäästöjen ansiosta kohonnut noin 0,8°C.
Viime vuosina on kuitenkin kyetty mittaamaan ja laskemaan aerosolien ilmastovaikutuksia myös suoraan. Suoraan laskemalla saadut arviot aerosolipäästöjen ilmastovaikutuksesta ovat huomattavasti puutuvan säteilypakotteen menetelmällä saatuja arvioita suuremmat. Viimeisimmissä tutkimuksissa aerosolien viilentäväksi vaikutukseksi on laskettu jopa 1,8°C.
Berliinissä toukokuun lopussa kokoontuneet IPCC:n tutkijat pitävät todennäköisenä, että ero arvioiden välillä johtuu oletettua suuremmasta ilmaston herkkyydestä. Toisin sanoen, kasvihuonekaasupäästöjen tähän mennessä aiheuttama lämpeneminen olisikin voinut olla jopa 2,4°C ilman aerosolien viilentävää vaikutusta.
Aerosolien luultua voimakaampi viilentävä vaikutus on tietysti siinä mielessä hyvä uutinen, että maapallo on niiden ansiosta tähän asti säästynyt nykyistä paljon pahemmalta lämpenemiseltä. Aerosolipäästöt ovat kuitenkin voimakkaassa laskusta. Ja hyvästä syystä: rikkipitoiset aerosolit aiheuttavat mm. massiivisia terveysongelmia ja metsiä sekä vesistöjä vaurioittavia happosateita.
Aerosolipäästöjen suojaava "sateenvarjo" heikkenee tällä vuosisadalla todennäköisesti murto-osaan nykyisestä jättäen maapallon kasvihuonekaasujen luultua voimakkamman lämmittävän vaikutuksen armoille. Aiemmin esitetyn noin kuuden asteen ylärajan sijasta Berliinin tutkijaseminaarissa puhuttiinkin pahimmassa tapauksessa 7-10 asteen lämpenemisestä vuoteen 2100 mennessä. Kasvihuonekaasupäästöjen rajoitustarve on siis äkkiä tullut entistäkin akuutimmaksi.
Lähteet:
Anderson T.L., Charlson R.J., Schwartz S.E., Knutti R. Boucher O., Rodhe H., Heintzenberg J.: Climate Forcing by Aerosols - a Hazy Picture. Science vol. 300, s. 1103-1104.
Pearce, F: Global warming's sooty smokescreen revealed. New Scientist 07/06/2003. s. 7.
Kansalaismielipide Yhdysvalloissa: ilmaston puolesta toimittava nyt
14.6.2003
Tuoreen tutkimuksen mukaan 92 % amerikkalaisista on tietoinen ilmaston lämpenemisestä. Heistä yli 90 % on sitä mieltä, että Yhdysvaltain täytyy leikata kasvihuonepäästöjään: 88 % kannattaa kansainvälistä Kioton ilmastosopimusta ja 76 % haluaa Yhdysvaltain vähentävän päästöjä muiden maiden toimista riippumatta.
77 % amerikkalaisista kannattaa hiilidioksidin luokittelemista ilmansaasteeksi. Yhdysvaltain hallitus tukee tällä hetkellä fossiilisia polttoaineita (hiili, öljy, maakaasu) käyttävää teollisuutta noin viidellä miljardilla dollarilla vuodessa. Tukien siirtämistä uusiutuville energiamuodoille kannattaa 71 % amerikkalaisista.
Ristiriitaista on, että vaikka yli puolet kannattaa runsaasti polttoainetta kuluttavien moottoriajoneuvojen veroa, yleistä kaikkeen kulutukseen kohdistuvaa bensaveroa vastustaa 78 %. Päästöleikkaiskeinoista myös yleistä yritysten energiaveroa, joka mm. nostaisi kulutushyödykkeiden hintaa noin kolmella prosentilla, vastustaa 60 % amerikkalaisista. Markkinapohjainen päästökauppajärjestelmä saa yhtä paljon ääniä puolesta ja vastaan (40 %), ja 18 % on asiasta vielä epävarma.
Yksi yllättävimmistä tuloksista on koko poliittisen kentän yksimielisyys siitä, että jotain on tehtävä. Selvä enemmistö niin demokraattien kuin republikaanienkin, konservatiivien ja liberaalien keskuudessa kannattaa kansallista politiikkaa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.
Oregonin yliopiston tekemä mielipidetutkimus suoritettiin marraskuussa 2002-helmikuussa 2003. Vastaajat valittiin satunnaisotannalla 50 osavaltiosta, ja virhemarginaali on +/-4 %. Tutkimus julkaistiin juuri, kun Yhdysvaltain senaatti kävi keskustelua kansallisesta energiapolitiikasta.
Raportin lehdistötiedote ja koko raportti englanniksi
Ilmastonmuutos ei huoleta neljäsosaa suomalaisista
6.6.2003
Neljäsosa suomalaisista ei edelleenkään koe ilmaston lämpenemistä uhkaksi maapallon tilalle. Viidesosa suomalaista sekoittaa ilmaston lämpenemisen yläilmakehän otsonikatoon. Tiedot selviävät Motiva Oy:n teettämästä suomalaisten erergiankäyttöä seuraavasta tutkimuksesta, joka tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 ja uusittiin huhtikuussa 2003. Tutkimusta varten haastateltiin noin tuhatta 15-74-vuotiasta suomalaista.
Tuulivoiman mieltää ekoenergiaksi nyt yhä harvempi, vaikka tietoisuus bioenergian uusiutuvuudesta on kahdessa vuodessa lisääntynyt. Innostus ostaa ekoenergiaa on suunnilleen samalla tasolla kuin kaksi vuotta sitten: 43 % suomalaisista olisi valmis maksamaan ekoenergiasta ylimääräistä 0,5-1 senttiä/kilowattitunti.
Suomalaisten mielestä selvästi paras energiansäästökeino kotona on valojen sammuttaminen huoneista, joissa ei oleskella. Muita entistä enemmän käytettyjä keinoja ovat täysien tiski- ja pyykkikoneellisten peseminen, huoneiston pikainen tuulettaminen ja mikroaaltouunin käyttö ruuanlaitossa. Sähkölaitteita ei jätetä enää yhtä useasti valmiustilaan, vaan ne sammutetaan kokonaan.
Myös energiansäästölamppujen käyttö on lisääntynyt. Kodinkoneiden energiamerkinnän tuntee 55 % vastanneista. Julkista liikennettä energiansäästösyistä käyttävien määrä on noussut hieman ja on nyt 33 %.
Ympäristönsuojelun kannalta kielteistä on, että puupolttoaineen käyttö ja ikkunoiden tiivistäminen ovat vähentyneet. 13 %:lle suomalaisista taas energiansäästölamput ovat tuntemattomia. Myös energian tehokäyttö on edelleen hämärä käsite: se saatetaan ymmärtää joko säästäväksi tai tuhlaavaksi käytöksi.