Elokuu 2004
Grönlannin jääpeite ohenee jopa kymmenen metrin vuosivauhtia
19.8.2004
Tanskan ja Grönlannin Geologian tutkimuskeskuksen (Geological Survey of Denmark and Greenland, GEUS) julkaiseman raportin mukaan Grönlannin jääpeite ohenee huomattavasti oletettua nopeammin. Paikoitellen jääpeite ohenee nykyisin lähes kymmenen metrin vuosivauhdilla.
Tulokset poikkeavat huomattavasti Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan vuonna 2001 julkaisemasta edellisestä merkittävästä tutkimuksesta, jonka mukaan jääpeite sulaa vain metrin vuosivauhdilla. Nasan tutkimus perustui satelliitti- ja lentokonehavaintoihin.
Vanhemman havaintoaineiston perusteella tutkijat ovat myös päätelleet, että viimeisen 50 vuoden aikana eteläisimmässä Grönlannissa sijaitsevan Sermilik Braen havaintoaseman ympärillä jääpeite on ohentunut keskimäärin kahdesta kahdeksaan metriä vuodessa. Hieman pohjoisempana Qamanaarsuup Sermiassa jääpeite oheni vain noin metrin vuodessa.
Tutkimuksen johtaja, tanskalainen tiedemies Carl Boggild, uskoo lämmenneen ilmaston aiheuttavan noin puolet havaitusta sulamisesta. Hänen mukaansa saadut tulokset ovat erittäin luotettavia, mutta niiden yhteyttä ilmastonmuutokseen ei voida varmuudella todeta.
Grönlanti on pohjoisen pallonpuoliskon ylivoimaisesti suurin pysyvästi jään ja lumen peitossa oleva alue. Koko alueen jään tilavuus on lähes kolme miljoonaa kuutiokilometriä. Jos koko Grönlannin jääpeite sulaisi, merenpinta nousisi jopa seitsemällä metrillä.
Jään sulaminen ja sekoittuminen meriveteen muuttaisi myös suolapitoisuuksia, mikä vaikuttaisi merivirtoihin. Tiedemiehet pelkäävät, että Eurooppaa lämmittävä Golfvirta pysähtyy suolapitoisuuden vähentyessä.
Tutkimuksen perusteella ei voida tehdä luotettavia päätelmiä siitä, kuinka kauan koko Grönlannin jääpeitteen sulaminen kestää. Maailmanlaajuinen merenpinnan nousu näyttää kuitenkin tutkimuksen perusteella huomattavasti vakavammalta ongelmalta kuin tähän mennessä on oletettu.
Lähteet:
Bøggild, C.E. et al. 2004. Towards an assessment of the balance state of the Greenland Ice Sheet. Geological Survey of Denmark and Greenland Bulletin, vol. 4, 81-84.
Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia valmisteilla
6.8.2004
Valtioneuvosto antoi kansallisen ilmastostrategian selontekona eduskunnalle maaliskuussa 2001. Eduskunnan selontekoa koskevaan lausuntoon sisältyi täsmennystarve ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelman laatimisesta. Sopeutumisstrategian valmistelu on osa kansallista ilmastostrategian päivitystä.
Sopeutumisstrategian valmistelua koordinoi maa- ja metsätalousministeriö ja siinä ovat kiinteästi mukana kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoasiainministeriö, valtionvarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Ilmatieteen laitos ja Suomen ympäristökeskus. Eri alojen tutkijoiden, asiantuntijoiden ja sidosryhmien edustajien näkemykset otetaan valmistelussa myös huomioon.
Strategian tavoitteena on kartoittaa nykytiedon pohjalta ilmastonmuutokselle haavoittuvia sektoreita ja osa-alueita sekä mahdollisia sopeutumistoimenpidekokonaisuuksia nykytiedon valossa. Samalla selvitetään tulevaisuuden tutkimustarpeita.
Sopeutumisstrategia kattaa tulevaisuuden ilmasto- ja sosio-ekonomiset skenaariot sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia toimialoittain. Tarkasteltavia toimialoja ovat maa- ja elintarviketalous, metsätalous, kalatalous, porotalous, riistatalous, vesivarat, luonnon monimuotoisuus, teollisuus, energia, liikenne, yhdyskuntarakenne, rakentaminen, terveys ja matkailu. Näiden lisäksi tarkastellaan ilmastonmuutoksen vaikutusten heijastumista muualta maailmasta Suomeen.
Tavoitteena on tuottaa syksyllä 2004 kokonaisvaltainen raportti sopeutumisesta, jonka keskeiset osat sisällytetään vuodenvaihteessa päivitettävään kansalliseen ilmastostrategiaan.
Kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian valmistelun kotisivut
Lisätietoja:
Ympäristöylitarkastaja Heikki Granholm, heikki.granholm@mmm.fi
Tutkijat Jussi Laanikari, jussi.laanikari@mmm.fi ja
Tiia Yrjölä, tiia.yrjola@mmm.fi
Heikki Granholm
Maa- ja metsätalousministeriö
Päästökauppa luo Itä-Suomeen 2 000 työpaikkaa
5.8.2004
Päästökauppa luo Itä-Suomeen noin 2 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2010 mennessä. Itä-Suomen energiatoimiston toimistopäällikön Jorma Telkän mukaan työpaikat syntyvät energiapuun hankintaan ja bioenergiateknologiaan, jonka vientimahdollisuudet kasvavat päästökaupan myötä. Työtä syntyy myös alueelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön sekä palveluyrityksiin.
Metsähakkeen käyttö voi jopa nelinkertaistua päästökaupan myötä, ja ilman päästökauppaakin sen käytön odotetaan kaksinkertaistuvan kuudessa vuodessa. Fossiilisista polttoaineista öljynkäytön arvioidaan puolittuvan, kun taas turpeen käytön uskotaan pysyvän ennallaan.
Electrowatt-Ekonon alkuvuonna tekemässä selvityksessä tarkasteltiin neljää Itä-Suomen maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu. Selvityksen tulokset Itä-Suomen energiatoimisto esitteli eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle Farmari 2004 -messuilla.
Itä-Suomen energiatoimisto on Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen toimisto, joka edistää uusiutuvia energiamuotoja. Sen energiastrategia mukaan Itä-Suomi on vuonna 2020 täysin omavarainen sähkön- ja lämmöntuotannossa, ja osittain myös liikenteen polttoaineissa. Itä-Suomen energiantuotanto perustuu strategian mukaan tulevaisuudessa ennen kaikkea puuhun ja muihin uusiutuviin energialähteisiin. Alueelle kehittyy energian lisäksi myös muita vientituotteita, kuten energialaitteita ja hiilidioksidin päästöoikeuksia.