Marraskuu 2004
Biokaasuajoneuvojen metaanipäästöt huolestuttavat Ruotsissa
22.11.2004
Biokaasun hyödyntäminen ajoneuvojen polttoaineena sai uutta potkua Ruotsissa muutamia vuosia sitten, kun valtio päätti tukea vihreiden työpaikkojen luomista kuntiin. 350 miljoonan kruunun investoinnin seurauksena Ruotsin teillä ajelee nykyään noin 1500 ekoajoneuvoa, joista suurin osa kulkee biokaasulla. Nyt biokaasuajoneuvojen ympäristöystävällisyyttä on kuitenkin alettu epäillä.
Biokaasun palamistuote on hiilidioksidi, aivan kuten fossiilisten polttoaineidenkin. Koska kaasu valmistetaan eloperäisistä aineista, jotka ovat melko äskettäin sitoneet ilmakehän hiiltä, nettohiilipäästöt ovat pienet.
Biokaasun tärkeimmässä ainesosassa metaanissa on hiilen lisäksi paljon vetyä, joka hapettuu poltettaessa vedeksi, joten hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin tuotettaessa sama energiamäärä esimerkiksi bensiinillä. Metaani on 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, joten sen polttaminen hiilidioksidiksi kannattaa, vaikkei palamisenergiaa haluttaisi edes hyödyntää.
Naturvårdsverketin tilaaman selvityksen mukaan biokaasulla kulkevan ajoneuvon hiilidioksidipäästöt ovat todella pienemmät kuin tavallisen, mutta biokaasun valmistuksen yhteydessä syntyneet metaanipäästöt saattavat kumota hyödyn.
Eloperäisistä jätteistä valmistetun biokaasun metaanipitoisuus on noin 60-70 prosenttia, mutta se korotetaan usein 90 prosenttiin vesipesupuhdistuksella. Selvityksen mukaan vesipesun yhteydessä kaksi prosenttia metaanista vuotaa ilmaan. Metaani on 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, joten hiilidioksidivähennyksen tuoma hyöty saattaa kumoutua, arvelee Björn Rehnlund selvityksen tehneestä Atrax energistä.
Jyväskylän yliopiston ympäristöfysiikan yliassistentti ja biokaasuasiantuntija Ari Lampinen pitää metaanivuoto-ongelmaa liioiteltuna:
"Vesipesupuhdistuksen 2 % metaanihukka vastaa noin 24 gramman hiilidioksidipäästöjä kilometrillä, mikä on edelleen paljon vähemmän kuin bensa- ja dieselautojen päästöt. Niihin päästään vasta, kun puhdistushukka ylittää 10 %. Siinäkin tapauksessa on mahdollista soihduttaa vedestä erotettava metaani hiilidioksidiksi ja siten vähentää päästöjä 96 prosentilla. Yksinkertaista vesipesua tehokkaampia menetelmiä on myös olemassa, ja niitäkin käytetään jo Ruotsissa".
Katalysaattorin käyttö on osoittautunut ongelmalliseksi biokaasuajoneuvoissa, sillä katalysaattorit kestävät huonosti metaanin polttoa: ne kuumenevat liikaa ja voivat helposti palaa rikki muutaman tuhannen kilometrin ajon jälkeen. Huonosti toimiva katalysaattori saattaa jopa tuottaa enemmän typen oksideja kuin tavallinen bensiinimoottori ilman katalysaattoria.
Atrax energin tekemän selvityksen mukaan sekä katalysaattori- että metaanivuoto-ongelmat voidaan kuitenkin ratkaista olemassaolevalla tekniikalla. Rehnlundin mukaan ongelma onkin valtion tuen suuntaaminen väärin: se ei aseta kunnille vaatimuksia tuloksellisesta ympäristötyöstä. Tukea tulisi hänen mukaansa antaa mieluummin harvemmille mutta tehokkaille projekteille.
Ruotsin hallitus jakaa edelleen kunnille ympäristörahaa, mutta miljardit ovat vaihtuneet miljooniksi ja kuntien hakemukset käsittelee Naturvårdsverket hallituksen ympäristöosaston sijasta. Tukia myönnetään ainoastaan projekteille, jotka vähentävät kasvihuonekaasujen päästöjä, ja täyden tuen ehtona on se, että kunta saavuttaa luvatun päästövähennyksen.
Arktinen alue lämpenee muuta maapalloa nopeammin
16.11.2004
Arktisen alueen keskilämpötila on viime vuosikymmeninä noussut lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin koko maailman keskilämpötila, kerrotaan tuoreessa Arctic Climate Impact Assessment -raportissa.
Raportissa arvioidaan lämpenemisen kiihtyvän tulevalla vuosisadalla. Arktisten alueiden ennustetaan lämpenevän seuraavan sadan vuoden aikana 4–7 astetta, jos hiilidioksidipäästöjä ei kyetä merkittävästi rajoittamaan.
Ennustettu lämpeneminen johtaisi merkittäviin muutoksiin arktisten alueiden luonnossa. Raportissa arvioidaan puurajan siirtyvän entistä pohjoisemmaksi. Merkittävä osa nykyisestä tundra-alueesta muuttuisi siis metsiksi. Muutos kiihdyttäisi myös puuston kasvua, mutta samalla sen arvioidaan lisäävän metsäpalojen ja myrskytuhojen riskiä ja tuhohyönteisten määrää.
Myös eläinlajien monimuotoisuuden ja levinneisyyden uskotaan muuttuvan. Lajien esiintymisalueet laajenevat pohjoiseen, jolloin arktiselle alueelle tulee uusia lajeja. Samalla eräiden nykyisten lajien elintila kaventuisi rajusti.
Arktisten alueiden lämpeneminen kiihdyttää ilmastonmuutosta myös muualla maailmassa. Auringon säteilyä heijastavan lumen ja jään sulaminen arktisilla alueilla kiihdyttää koko maapallon lämpenemistä, sillä auringon säteet imeytyvät paremmin jään alta paljastuvaan tummaan maaperään ja mereen.
Alaskan ja Grönlannin jäätiköt sulavat nopeasti, mikä nostaa merenpintaa ja voi aiheuttaa muutoksia merivirroissa, kun merten suolaisuus ja tiheys vähentyy.
Merenpinnan arvioidaan nousevan maailmassa ainakin puolella metrillä tällä vuosisadalla, ja arktisilla alueilla nousu on vielä suurempi. Merivirtojen muutokset taas voivat aiheuttaa voimakkaita paikallisia ilmastonmuutoksia. Esimerkiksi Golf-virran heikentyminen voi jäähdyttää Pohjois-Euroopan ilmastoa huomattavasti.
Arktisen neuvoston neljä vuotta sitten käynnistämä Arctic Climate Impact Assessment -hanke on ensimmäinen ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia tarkasteleva tutkimushanke. Hankkeeseen osallistui lähes 300 arktisten alueiden tutkijaa.
Suomenkielinen yhteenveto tutkimuksen tuloksista
Suomelle ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia
15.11.2004
Ilmastonmuutos tuo mukanaan uusia vaatimuksia ja haasteita myös suomalaiselle yhteiskunnalle. Keskilämpötilan nousu, lisääntyvät sademäärät ja sään ääri-ilmiöiden vahvistuminen vaikuttavat erityisesti maa- ja metsätalouteen, vesihuoltoon, rakentamiseen ja matkailuun. Eri ministeriöiden yhteistyössä laatima kansallinen sopeutumisstrategia pyrkii ennakoimaan muutoksia ja kartoittamaan ilmastonmuutokselle haavoittuvaisia kohtia.
Sopeutumisstrategian lähtökohtana on, että keskilämpötila Suomessa nousee vuoteen 2080 mennessä 4–6 °C. Erityisesti talvet lämpenevät, ja kesäisin on odotettavissa aiempaa useammin helle- ja kuivuusjaksoja. Toisaalta sademäärä voi lisääntyä jopa 20 %, ja rankkasateet sekä myrskyt yleistyvät.
Uudet olosuhteet tuovat mukanaan sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi kasvukausi pitenee vuosisadan puoleenväliin mennessä noin kuukaudella. Maatalous hyötyy kevätkylvöjen aikaistamisesta, mutta samalla kasvavat myös rikkakasvi- ja tuholaisriskit.
Lisääntynyt sademäärä voi lisätä vesivoiman saantia, mutta esimerkiksi teiden kunnossapito hankaloituu. Rakentamista voi puolestaan rajoittaa merenpinnan nousu ja kosteampi maaperä, mutta toisaalta rakennusten lämmitysenergian tarve saattaa vähentyä.
Sopeutumisstrategiassa on hahmoteltu ilmastonmuutoksen vaikutusten lisäksi erilaisia sopeutumistoimenpiteitä aloittain. Lisäksi strategiassa on kartoitettu ilmastonmuutokseen liittyviä tutkimustarpeita ja ilmastonmuutoksen luomien paineiden heijastumista muualta maailmasta Suomeen.
Sopeutumisstrategia liitetään osaksi kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa, joka uusitaan vuoden 2005 alussa.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet nousseet poikkeuksellisen nopeasti
8.11.2004
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat kahtena viime vuotena nousseet huomattavasti tavallista nopeammin. Hiilidioksidi on tärkein ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonekaasuista.
Eräät tutkijat uskovat nousun olevan merkki nopeasta maailmanlaajuisesta lämpenemisestä. Toisten mielestä kaksi vuotta on liian lyhyt aika todistamaan mitään, ja he uskovat luonnollisten syiden olevan poikkeavan nousun takana.
Viime vuosina ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat kasvaneet keskimäärin 1,5 miljoonasosaa vuodessa. Havaijin Mauna Loan observatoriossa mitattiin vuosina 2002 ja 2003 yli kahden miljoonasosan vuosittainen kasvu. Observatoriossa on mitattu hiilidioksidipitoisuuksia säännöllisesti jo melkein puoli vuosisataa.
Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelevat luonnonilmiöiden myötä. Esimerkiksi El Niño -ilmiö saa valtameret luovuttamaan hiilidioksidia tavallista enemmän. Tämä ei kuitenkaan selitä vuosien 2002 ja 2003 arvoja, sillä El Niño ei ollut noina vuosina erityisen voimakas. Eräät tutkijat arvelevatkin, ettei maapallo enää kykene sitomaan hiilidioksidia kuten ennen.
Britannian hallituksen johtavan tieteellisen neuvonantajan Sir David Kingin mukaan kahden miljoonasosan nousu kahtena viime vuotena on kuitenkin vain poikkeus, ja on todistettava toisin, jotta voidaan puhua suuntauksesta.
Brittiläisen Hadley-keskuksen ( Hadley Center for Climate Prediction and Research) hiilen kiertoa tutkivan ryhmän johtaja Peter Cox epäilee, että Euroopan kuuma kesä 2003 ja epätavallisen monet metsäpalot ovat vaikuttaneet kasvillisuuteen niin paljon, että hiilidioksidia vapautuu maaperästä tavallista enemmän. Poikkeavaa nousua on nimittäin havaittu vain pohjoisella pallonpuoliskolla.