Syyskuu 2004
Teknologia ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi on jo olemassa
22.9.2004
Ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 50 vuodeksi jo olemassa olevan teknologian avulla. Princetonin yliopiston tutkijat esittelevät elokuussa julkaistussa tutkimuksessaan 15 toimintatapaa, joita yhdistelemällä voidaan estää kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen seuraavan viiden vuosikymmenen ajan. Menettelytavat – tuuli-, aurinko- ja ydinvoiman käyttö sekä energiansäästöön liittyvät ratkaisut – ovat valmiina laajaan käyttöön.
”Tutkimus kumoaa yleisen mielipiteen, että teknologian on vielä kehityttävä ennen kuin kasvihuonekaasupäästöjä voidaan hallita. Jos päätämme toimia nyt, on meidän vähennettävä koko maailmantalouden hiilipäästöjä. Keinot tähän ovat jo valmiina, etenkin jos ajattelemme, että kampanja jatkuu seuraavat 50 vuotta”, kertovat tutkimusta johtaneet professorit Stephen Pacala ja Robert Socolow.
Tutkijat ovat keskittyneet hiilidioksidiin, joka on tärkein kasvihuonekaasu. Nykyinen hiilidioksidipäästöjen määrä on 7 miljardia tonnia vuodessa, mutta määrän arvioidaan nousevan 14 miljardiin tonniin seuraavan 50 vuoden aikana väestön kasvaessa ja energiankulutuksen noustessa.
Tällöin päästömäärä olisi jo yli kolminkertainen verrattuna päästötasoon ennen teollistumista. Tämän on arvioitu aiheuttavan merkittävää ilmaston lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä, mikä osaltaan johtaa esimerkiksi satojen pienentymiseen ja lisää äärimmäisyyksiä sääilmiöissä.
Pahimpien uhkakuvien toteutuminen on vältettävissä vakiinnuttamalla päästömäärät nykyiselle tasolle seuraavan 50 vuoden ajan. Tutkimuksessa esiin tulleet teknologiat voivat jokainen osaltaan vähentää päästöjä jopa miljardi tonnia vuodessa. Näiden teknologioiden hyödyntäminen voidaan aloittaa heti ja ratkaista suuri osa ongelmasta sen sijaan, että se jätettäisiin kokonaan seuraaville sukupolville.
Monet vaihtoehdoista edellyttävät hiilidioksidin talteen ottamista voimaloissa ja tehtaissa ja sen varastoimista maan alle. Toiset taas edellyttävät yhä tehokkaampaa energian säästämistä. Myös uusiutuvia energianlähteitä, kuten tuuli ja aurinko, olisi hyödynnettävä entistä laajemmin. Muutokset metsä- ja maatalouden tuotantotekniikoissa voivat osaltaan johtaa merkittäviin vähennyksiin hiilipäästöissä.
Pacala ja Socolow varoittavat, että tutkijoiden on jatkuvasti etsittävä vaihtoehtoisia energianlähteitä, sillä näiden keinojen avulla päästömääriä voidaan hillitä vain seuraavan 50 vuoden ajan. Siinä ajassa osa niistä on saavuttanut rajansa, eivätkä ne pysty enää vastaamaan yhä lisääntyvään tarpeeseen.
Tekijät myöntävät, ettei tutkimus vastaa kysymykseen miksi ylipäätään olisi toimittava. He lisäävät, ettei aukotonta tutkimusta voida tehdä ennen kuin ilmaston lämpeneminen on jo tosiasia. Vaihtoehtona toiminnalle on siis seurata tilannetta ja todeta miten tarkkoja ennustukset loppujen lopuksi olivat.
Toiminnan aloittamiseen löytyy kuitenkin vahvoja perusteluja kolmen eri tutkimuslinjan kautta.
Ensimmäinen niistä perustuu tutkimuksiin ilmaston muutoksista viimeisen miljoonan vuoden ajalta. Tutkimukset osoittavat, että yhden tekijän muuttuminen, kuten hiilidioksidipäästöjen lisääntyminen, saattaa vahvistaa myös muiden tekijöiden vaikutusta. Yhteisvaikutus voi johtaa hyvin äkilliseen ilmaston muutokseen, kuten tapahtui jääkaudella.
Myös nykyiset havainnot ilmaston lämpenemisestä ja jäätiköiden sulamisesta huolestuttavat tutkijoita. Kolmas perustelu löytyy tietokonemalleista, jotka ennustavat yhä lisääntyvien hiilidioksidipäästöjen aiheuttavan ilmaston lämpenemisen pitkällä aikavälillä.
Pacalan ja Socolowin tutkimus on osa CMI:n (Carbon Mitigation Initiative) projektia.
Princetonin yliopiston lehdistötiedote
Tuulivoimaa rakennetaan Suomeen nopeasti
6.9.2004
Suomeen asennetaan vuoden 2004 kuluessa 30 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia. Lisäys merkitsee noin 50 % kasvua tuulivoiman tuotannossa.
Viiden ruotsalais- ja kahden suomalaisyhtiön omistama SaBa Vind on aloittanut Hangon Sandössä neljän kahden megawatin ja Inkoon Barösundissa kolmen kahden megawatin yksikön rakentamisen. Voimalat toimittaa saksalainen Enercon. Voimaloiden vuosituotanto on 28 000 megawattituntia, ja se menee käytännössä kokonaan TeliaSoneralle.
Hankkeessa mukana olevan Ekenäs Energin toimitusjohtajan Roald von Schoultzin mukaan yhtiön sähkönmyynti kasvaa yli 40 %, mikä tekee Ekenäs Energistä Suomen suurimman tuulivoimalla tuotetun sähkön myyjän.
Tuulivoimalla on nyt kysyntää erityisesti suurasiakkaiden parissa. Von Schoultz ja hankkeen suunnitteluyhtiön Caring Wind Energyn toimitusjohtaja Tage Romberg puhuvatkin jo lisäkapasiteetin tarpeesta, sillä useita mahdollisia suurasiakkaita jäi nyt ulkopuolelle.
Elokuussa Raahessa otettiin käyttöön Suomen suurin tuulipuisto, jossa on viisi 2,3 megawatin yksikköä. Puiston omistaa Hyötytuuli Oy ja voimalat toimitti tanskalainen Bonus Energy A/S. Puiston kotimaisuusaste on 50 %, ja sen kokonaiskustannus on 13 miljoonaa euroa. Kauppa- ja teollisuusministeriö tuki puiston rakentamista 35 % investointituella. Sähkön kokonaistuotanto vuodessa puistossa on noin 26 000 megawattituntia.
Vuoden 2003 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 51 megawattia, eli tuulivoimalla tuotettiin vain noin 0,1 % Suomen sähköstä.
Suomen kansalliseen ilmastostrategiaan kuuluu Uusiutuvien energianlähteiden edistämisohjelma, jonka mukaan tuulivoiman kokonaisteho nostetaan 500 megawattiin eli yhteen prosenttiin sähköntarpeesta vuoteen 2010 mennessä.
Tuulivoimalla voidaan kattaa kymmeniä prosentteja Suomen sähköntarpeesta.