Helmikuun puheenvuoro
Näkökulmia Euroopan komission energia- ja ilmastopakettiin
Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2008 ehdotuksen Euroopan unionin ilmastopolitiikan tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 mennessä. Helmikuun puheenvuorossa esitellään eri sektorien edustajien näkemyksiä toimenpidepaketin merkityksestä ja vaikutuksista.Tutustu ilmasto- ja energiapakettiin tarkemmin.
Energian säästö rakennuksissa
Päästöjen vähentäminen liikennesektorilla
Kioton pöytäkirjan joustomekanismien käyttö Suomessa
Hiilen talteenotto ja varastointi Suomessa
Energian säästö rakennuksissa
EU komission energia- ja ilmastopaketti asettaa Suomelle entistä tiukemmat päästötavoitteet, ja tämä on vasta alkua. Tehokkain tapa edetä tavoitteisiin on säästää rakennuksissa käytettävää energiaa, sillä Suomen rakennuksissa käytetystä energiasta yli puolet on lämmitysenergiaa.Säästöpotentiaalin hyödyntämiseen tarvittavaa tekniikkaa ja järjestelmiä on kehitetty jo vuosia Keski-Euroopan passiivitalorakentamisessa. Rakennuksen hyvällä eristämisellä, hallitulla ilmanvaihdolla ja lämmön talteenotolla rakennusten lämmitysenergian tarve on pudotettu kuudesosaan perinteiseen rakennukseen verrattuna. Passiivirakentaminen on -kumma kyllä- jäänyt kovin vähälle huomiolle Suomessa.
Uudelle tasolle siirtyminen on helpointa uudisrakentamisessa, mutta myös rakennusten peruskorjaamisesta passiivitasolle on myönteisiä kokemuksia. Nyt olisi valitettavaa, jos korjausrakentamiseen tuleva 60- ja 70-lukujen rakennuskanta peruskorjattaisiin vanhaan energiatasoon. Silloin meillä olisi tarpeetonta painolastia tulevaisuuteen.
Pienten askeleiden politiikka on kyseenalainen, sillä potentiaalin kunnollinen hyödyntäminen edellyttää eri osatekijöiden merkittävää uudelleen järjestämistä. Koko rakentamisen ohjaamiseen tarvitaan tuntuvia rakentamismääräysten linjauksia. Isot askeleet ja selkeät aikataulut ovat tarpeen, jotta eri toimijat voivat suunnitella toimintansa niiden mukaan.
Eerik Lundmark
Area Director, PAROC OY AB Building Insulation Northern Area
Päästöjen vähentäminen liikennesektorilla
Komission tuore ilmastonmuutosta hillitsevä toimenpidepaketti tuo liikennesektorille melkoisia haasteita tulevina vuosikymmeninä. Liikenteen energiankulutus ja samalla hiilidioksidipäästöt ovat 1990-luvun alusta lähtien kasvaneet ja lähes kaikki liikenteessä käytetty polttoaine on peräisin fossiilisista lähteistä. Viimeaikainen kehitys on lisännyt henkilöauton suosiota kulkutapana, kulutusprefenssit ovat kohdentuneet suuriin henkilöautoihin ja henkilöautojen ominaiskulutus on 2000-luvulla kääntynyt kasvuun.Liikennesektorilla on toisaalta paljon mahdollisuuksia energiankulutuksen vähentämiseen. Suurimmat potentiaalit liittyvät joukkoliikenteen kehittämiseen kaupunkiseuduilla, yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen siten, että joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn toimintaedellytykset paranevat sekä kuljetusmuotojen välisen työnjaon muuttamiseen. Myös logistiikassa piilee paljon energiantehokkuuspotentiaalia, sillä vielä nykyisin esimerkiksi hankinta- ja jakeluprosesseissa energiankulutuksella ei ole juurikaan merkitystä.
Liikennesektorilla prosessit ovat melko hitaita – varsinkin yhdyskuntasuunnittelun ja liikennejärjestelmän keinoin edeten muutosprosessiin kuluu vuosikymmeniä. Onkin todennäköistä, että tavoitteiden saavuttamista – energiatehokkaiden kulkutapojen ja kuljetusmuotojen osuuden lisäämistä – pyritään nopeuttamaan liikenteen hinnoittelun keinoin. Henkilöautoilu on liikenteen energiankulutuksen kannalta tärkein tekijä, jonka kasvun hallintaan tarvitaan monia erilaisia pieniäkin toimia.
Polttoaineverotuksen sijasta tai lisäksi muutoksia tuovat todennäköisesti ruuhkamaksut, joista on myönteisiä kokemuksia jo muualta Euroopasta. Nopeita toimia ovat myös joukkoliikenteen lipun hintojen alentaminen ja tarjonnan parantaminen, joille olisi kaupunkiseuduilla huomattavasti potentiaalia.
Autoveron tuore rakenteellinen uudistus antaa vielä odottaa vaikutuksiaan, eikä vielä ole arvioitavissa, miten se ohjaa ensirekisteröitävien autojen määrän ja polttoaineenkulutuksen kehitystä. Mikäli energiatehokkuus ei uusien autojen keskuudessa lähde paranemaan, autoverotukseen on odotettavissa muutoksia, jotka suuntaavat kulutusta energiapihimpään kalustoon. Myös autokannan muutoksissa ollaan hitaalla tiellä, sillä autokanta uusiutuu hitaasti.
Päästökaupan laajeneminen lentoliikenteeseen nostanee lippujen hintoja, mutta maltillisiksi jäävän hinnannousun merkitys matkustajamäärään jäänee vähäiseksi. Lentoliikenteen kasvun taustalla on monia hintaa tärkeämpiä ajankäyttöpreferensseihin liittyviä tekijöitä, kuten vapaa-ajanviettomuotojen monipuolistuminen ja ulkomaan matkailun suosion kasvu vapaa-ajanviettotapana.
Hanna Kalenoja
erikoistutkija, Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto
Kioton pöytäkirjan joustomekanismien käyttö Suomessa
Komission ehdotus energia- ja ilmastopaketiksi merkitsee päästökauppasektorin ja ei-päästökauppasektorin päästötaseiden tarkastelun erottamista jatkossa entistä selvemmin toisistaan. Päästökauppasektoria tulee jatkossa tarkastella EU-tasolla, kun ei-päästökauppasektorilla katsotaan valtiollista taakanjakoa. EU:n paketti ehdottaa mekanismien käyttömahdollisuutta sekä valtioille että päästökauppasektorin yrityksille. Suomen valtiolle tämä merkitsee ennen kaikkea vuosittaisten päästövaihtelujen tasehallinnan helpottumista, kun edetään kohti varsin tiukkoja päästövähennystavoitteita. Päästökauppasektorin yrityksille mekanismit merkitsevät yhtä lisäkeinoa, niiden etsiessä kustannustehokkaita tapoja täyttää omia velvoitteita ja samalla pärjätä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa.Komissio korostaa, että sen paketti on ensimmäinen kerta, kun vahvistetaan mekanismien käyttömahdollisuus Kioton kauden jälkeisille vuosille. Mekanismien käyttömahdollisuus laajenee oleellisesti, mikäli EU:ssa edetään riippumattomasta -20 prosentin vähennystavoitteesta -30 prosentin velvoitteeseen kansainvälisen sopimuksen voimassa ollessa. EU:n paketti on laadittu siten, että mekanismeilla tullee myös olemaan suuri merkitys, kun kehittyviä teollisuusmaita houkutellaan tuleviin ilmastosopimuksiin tai kansainvälisiä päästökauppajärjestelmiä ryhdytään linkittämään toisiinsa.
Päästömarkkinoilla EU:n paketti on aiheuttanut runsaasti hämminkiä. Epävarmuutta vallitsee mm. siitä millaiset hankkeet ovat tulevina vuosina hyväksyttävissä ja milloin toimijat voivat saada varmuuden hankittujen yksiköiden käyttökelpoisuudesta velvoitteiden täyttämisessä. Yksityiskohdiltaan komission ehdotus vaatii siis mekanismien käytön osalta vielä runsaasti hiomista, jotta turhasta markkinaepävarmuudesta päästäisiin ja mekanismeja voitaisiin hyödyntää tehokkaasti selkeiden sääntöjen vallitessa.
Juhani Tirkkonen
erikoistutkija, Työ- ja elinkeinoministeriö
Hiilen talteenotto ja varastointi Suomessa
Fortumin mielestä Suomen kannattaa olla mukana kehittämässä hiilen talteenottoa ja varastointia (Carbon capture and storage, CCS), koska sillä on edellytyksiä tulla merkittäväksi teknologiaksi globaalisti. IEA:n arvion mukaan CCS:llä on suurin päästöjenvähennyspotentiaali sähköntuotannon sisällä (yleisesti ottaen energian loppukäytön tehostamisella on suurin vaikutus). Osaamisen hankkiminen on tärkeää Suomen omien päästöjen vähentämiseksi ja aivan erityisesti teknologian merkittävän vientipotentiaalin takia. Energiajärjestelmä tulee vielä pitkään nojaamaan fossiilisiin polttoaineisiin, ja tämän vuoksi toimivan CCS:n aikaansaaminen on ensiarvioisen tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.Suomen tulee energia- ja ilmastostrategiassaan varautua rahoittamaan teknologian demonstroimista ja samalla vaikuttaaa Brysselissä, jotta EU itsekin panostaisi merkittävästi demonstraatiohankkeiden aikaansaamiseksi.
Mitä tulee kehitteillä olevaan lainsäädäntöön, Suomen kannalta tärkeätä on, että taataan avoin pääsy hiilidioksidin kuljetusinfrastruktuuriin ja varastopaikkoihin, sillä Suomen alueella kaasua ei tiettävästi voi varastoida.
Fortum ja Teollisuuden Voima ovat käynnistäneet Meri-Porin voimalaitoksella hankkeen hiilidioksidin talteenottojärjestelmän kehittämiseksi. Vaihtoehtoisten teknologioiden selvitystyö tehdään vuoden 2008 aikana, ja suunnittelu valitun teknologian soveltamiseksi voimalaitoksen sähköntuotannossa voidaan käynnistää vuoden 2009 alussa. Tavoitteena on, että investointipäätös tehdään vuonna 2011, jolloin järjestelmä olisi käytössä Meri-Porissa vuonna 2015.
Petra Lundström
Fortum Corporation