Lokakuun puheenvuoro
Kuinka ilmastonmuutosta torjutaan kunnissa?
Esimerkkejä työstä ilmastonmuutoksen torjumiseksi suomalaisista kunnista:Kuopion kaupungin ilmastotyö strategiasta konkretiaan
Ekotukitoiminnalla työpaikan ekoarkeen
Kuopion kaupungin ilmastotyö strategiasta konkretiaan
Kuopiossa kasvihuonekaasupäästöjen paikallinen rajoittamistarve kirjattiin kunnan ympäristöohjelmaan jo 1990-luvun puolivälissä ja Kuopion ensimmäinen energia- ja kasvihuonekaasupäästötase laskettiin vuonna 1995. Eli jo ennen kuin julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnästä oli noussut otsikoihin ja ennen kuin kansallisesta ilmastopolitiikasta oli mitään puhetta. Tämä ei niinkään ollut seurausta siitä, että paikallistason merkitys ilmastopolitiikan toteuttamisessa olisi alusta lähtien nähty selkeänä ja keskeisenä. Kysymys oli pikemminkin siitä, että kunnan ympäristönsuojelutoimi aktiivisesti seurasi ajan ilmiöitä ja uusiin haasteisiin oltiin valmiita vastaamaan. Ilmastonmuutos nousi esille ympäristöuhkana, ja ympäristönsuojelutoimi koki asian omakseen.Toki kunnolla ja konkreettisemmin ilmastotyö Kuopiossakin organisoitui Suomen Kuntaliiton kuntien kansallisen ilmastokampanjan kautta 1990-luvun loppupuolella.
Ensivaiheessa työ oli pitkälti kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutustietojen keruuta ja laskemista sekä niitä koskevien kehitysennusteiden ja päästöjen vähentämispotentiaalien kartoittamista. Varsin pian asia eteni kuitenkin jo konkreettisemmaksi energiansäästötyöksi mm. erilaisten kampanjoiden ja teemapäivien, kuten energiansäästöviikon ja autottoman päivän, myötä. Yhteistyötä tehtiin monien tahojen kanssa varsin innostuneesti – olkoonkin, että aika asialle ei tuolloin ollut vielä yhtä otollinen kuin tänä päivänä.
Vuonna 2002 Kuopio teki ennakkoluulottoman ratkaisun ja ryhtyi laatimaan yhtenä ensimmäisistä kunnista omaa ilmastostrategiaa. Strategia oli paitsi Kuopion kaupungin ja muiden paikallisten toimijoiden tahdonilmaus, miten kasvihuonekaasupäästöjä paikallisesti yritetään rajoittaa, myös väline tuoda ilmastonmuutoksen haasteet julkiseen keskusteluun, suunnitteluun ja myös päätöksentekoon. Strategian laadinta toi mukanaan ilmastonmuutoksen viestintäohjelman kautta toteutetun varsin laajan paikallisen tiedotuskampanjan, joka kesti noin vuoden. Tuona aikana ilmastonmuutos tuli tavalla tai toisella varmasti tutuksi useimmille kuopiolaisille ja myös kaupungin hallinnolle ja paikallisille yrityksille.
Strategian myötä ilmastoasian taakse saatiin vähitellen monen tahon tuki. Ja ennen kaikkea Kuopion kaupungin hallintokunnat ja päättäjät alkoivat ymmärtää asian tärkeyden. Ilmastostrategian laatimisen jälkeen Kuopion kaupungilla ryhdyttiin toteuttamaan konkreettisia energiansäästöhankkeita. Näistä merkittävin oli varmasti koko kaupungin henkilökunnan koulutus energiansäästöön. Koulutus kohdistui toimistojen ATK-laitteiden ja valaistuksen käyttöön sekä paperin kulutuksen vähentämiseen. Lopputuloksena voitiin todeta, että koulutuksella pystyttiin pienentämään toimistojen sähkönkulutusta keskimäärin noin 5 %. Saavutus on merkittävä kaupungissa, jossa kaupungin omien kiinteistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutus ovat olleet Suomen alhaisimpia jo vuosikausia.
Voi sanoa, että lopullisen hyväksynnän energiankäytön tehostaminen ja ilmastopolitiikka saivat, kun Kuopion kaupunki palkkasi kunnan energiatehokkuussopimuksen toteuttamiseen päätoimisen projektipäällikön vuonna 2008. Energiatehokkuussopimuksen täytäntöönpanon ja seurannan tueksi Kuopio saa uuden ilmastostrategian alkuvuodesta 2009. Energiatehokkuussopimus ja ilmastostrategia muodostavat yhdessä työkalut, joilla ilmastonmuutoksen haasteeseen voidaan oikeasti pureutua.
Erkki Pärjälä
ympäristönsuojelutarkastaja, Kuopion kaupunki/ympäristökeskus
Ekotukitoiminnalla työpaikan ekoarkeen
Ekotukitoiminta on Helsingin kaupungin toimintamalli, jossa työyksiköihin nimetyt ekotukihenkilöt toimivat ympäristötyön edistäjinä. Ekotukihenkilöverkoston luominen aloitettiin vuonna 2006. Tavoitteena on nimetä yksi ekotukihenkilö jokaiseen työyksikköön, jossa on enintään 100 henkilöä. Ekotukihenkilöinä on jo noin 350 ympäristöasioista kiinnostunutta ja motivoitunutta työntekijää lähes kaikissa Helsingin kaupungin virastoissa.Ekotukitoiminnan tavoitteena on ympäristövastuullisuuden lisääminen työpaikoilla, ympäristöasioiden integroiminen kaikkeen kaupungin toimintaan sekä luonnonvarojen säästäminen. Ekotukitoiminnan käynnistäminen on ollut osa Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmaa 2005–2008 (HEKO), joka samalla on kaupungin neljäs ympäristöohjelma. Työntekijöiden lisääntyneen ympäristötietoisuuden ja ympäristövastuullisuuden avulla pyritään jalkauttamaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa käytännön ruohonjuuritason ympäristötyöksi, jonka vaikutukset ajan mittaan näkyvät ympäristön tilan parantumisena ja taloudellisinakin säästöinä. Ympäristön huomioon ottava toiminta näkyy työpaikalla esimerkiksi jätteen synnyn ehkäisynä, tehostuneena jätteiden lajitteluna, energiansäästönä, ekohankintoina ja kestävinä liikkumistapoina.
Valtaosa ekotukihenkilöistä on osallistunut kahden päivän peruskoulutukseen ja on näin saanut eväitä oman yksikkönsä ympäristöasioiden tuntijana ja kehittäjänä toimimiseen. Ekotukihenkilöitä tuetaan kuukausikirjeen, käsikirjan, intranet-sivuston, neuvonnan ja koulutusten avulla. Tukea tarvitaan kuitenkin paljon enemmän. Työtovereiden opastaminen ja innostaminen arjen ekotekoihin on ekotukihenkilön roolissa keskeistä. Tarkoituksena ei ole, että ympäristöasiat sälytetään yksinomaan ekotukihenkilölle. Kiire, tottumukset, muutosvastarinta ja välinpitämättömyys tuovat haastetta ympäristöinnostajille.
Ilman johdon tukea ja sitoutumista ekotukitoimintaa ei voi toteuttaa. Ekotukihenkilöksi nimeäminen ja tehtävän hoitamisesta ja ajankäytöstä sopiminen tapahtuvat työyksiköissä. Koko työyksikön toimintakulttuuri vaikuttaa toiminnan etenemiseen. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kaupungin työntekijä omaksuu vähemmän ympäristöä kuormittavat toimintatavat ja on luomassa uutta työpaikan ympäristövastuullista ekoarkea. Lähes 40000 työntekijän organisaation tekemiset ja tekemättä jättämiset näkyvät.
Myös ilmastonmuutos ja sen hidastaminen ovat esillä koulutuksessa, tukimateriaaleissa ja toiminnassa. Lisää potkua ilmastotyöhön tulee toteutuessaan tuomaan YTV:n JULIA2030 – hanke, jonka myötä ekotukitoiminta tullaan käynnistämään Vantaalla ja Espoossa. Hankkeessa tuotetaan mm. kasvihuonekaasujen laskentatyökaluja ilmastovaikutusten arvioimiseen.
Ekotukitoiminnan mallintamiseen, edelleen kehittämiseen ja vaikutusten arviointiin on haettu EU-rahaa virolais- ja suomalaiskaupunkien yhteistyöhankkeena. Tulevassa hankkeessa tuotetaan ja levitetään laajemminkin malleja ja työkaluja työelämän ympäristövastuullisuuden edistämistyöhön. Ekotukitoiminta ja sen avulla syntyvä uusi ympäristövastuullinen toimintakulttuuri soveltuu malliksi muillekin julkisen sektorin työpaikoille.
Silja Sarkkinen
projektikoordinaattori, Helsingin kaupungin ympäristökeskus