Seuraavan europarlamenttikauden kuumimmat ilmastokysymykset
Ilmasto.org haastatteli neljää EU:n ilmastopolitiikan asiantuntijaa ja kysyi mistä seuraavalla europarlamenttikaudella puhutaan ja päätetään.
1. Kööpenhaminan ilmastokokous ja kansainväliset neuvottelut
EU on ollut näkyvä edelläkävijä kansainvälisen ilmastosopimuksen neuvotteluissa. Parlamentti vaikuttaa julkiseen keskusteluun sekä Europaan unionin neuvoston kantaan ilmastoneuvotteluissa. Meneillään olevissa neuvotteluissa EU voi näyttäytyä määrätietoisena johtajana tai sisäisesti hajanaisena joukkona. Minkälaisen delegaation ja sanoman Europan uusi parlamentti lähettää Kööpenhaminan ilmastokokoukseen joulukuussa 2009?Neuvottelut eivät myöskään lopu Kööpenhaminan kokoukseen vaan etenkin teknisistä ratkaisuista ja yksityiskohdista neuvottelu jatkuu myös sen jälkeen.
2. EU:n ilmastotavoitteiden ja -politiikan päivittäminen Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulosten pohjalta
Jos muutkin teollisuusmaat sitoutuvat päästövähennyksiin kansainvälisellä ilmastosopimuksella, EU on luvannut nostaa oman päästövähennystavoitteensa vuodelle 2020 kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttiin. Tämä tulee vaatimaan lainsäädännön ja EU maiden välisen vastuunjaon päivittämistä.Kööpenhaminan ilmastokokouksen päätöksien pohjalta tullaan todennäköisesti myös arvioimaan uudelleen ainakin EU:n päästökauppajärjestelmää, siihen kuuluvaa päästöoikeuksien huutokauppaa sekä hiilidioksidinielujen ja muissa maissa toteutettavien päästöjen kompensoinnin roolia.
3. Energiatehokkuustavoitteet
EU:lla ei vielä ole sitovia tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi, vaikka energiatehokkuuden parantamista pidetään usein tärkeimpänä ja tehokkaimpana tapana vähentää päästöjä. Toisaalta EU on kehittänyt sektorikohtaisia määräyksiä energiatehokkuuden parantamiseksi esimerkiksi rakennuksissa ja sähkölaitteissa. Miten energiatehokkuuden edistämistä tullaan jatkamaan ja tullaanko tavoitteita kiristämään? Tuleeko parlamentti vaatimaan sitovia tavoitteita myös energiatehokkuuden parantamiseksi?4. Bioenergian kestävyyskriteerit
Haasteita kestävälle bioenergian tuotannolle tuottavat erityisesti biomassan ja biopolttoaineiden tuotanto EU:n ulkopuolella sekä niiden tuotannosta epäsuorasti aiheutuvat muutokset maankäytössä. EU:n kriteerit biomassan kestävälle tuotannolle tulevat parlamentinkin käsittelyyn todennäköisesti jo kauden alkumetreillä. Suurena metsäenergian tuottajana tulevat kestävyyskriteerit kiinnostavat erityisesti Suomea. Miten EU aikoo huolehtia biomassan energiakäytön lisääntymisestä kestävästi ja kenen etuja suomalaiset europarlamentaarikot ajavat?5. Kansainvälisen laivaliikenteen päästöt
Kansainvälisen merenkulun ilmastopäästöt eivät toistaiseksi ole minkään kansainvälisen sopimuksen tai mekanismin piirissä. Vuonna 2007 EU päätti päästökauppajärjestelmän perustamisesta EU-aluetta koskevalle lentoliikenteelle. Jos kansainvälinen yhteisö ei puutu laivaliikenteen päästöihin lähivuosina, EU:n odotetaan tarttuvan myös laivaliikenteeseen lentoliikenteen tapaan.Bubbling under: Ilmastonmuutos ja ”vihreä talous”
Ilmasto- ja energiapolitiikkaan on kohdistunut koko ajan enemmän EU-rahoitusta ja trendin odotetaan jatkuvan. Kuinka paljon panostetaan ja miten rahoitus käytännössä suunnataan, tulevat olemaan isoja kysymyksiä tulevina vuosina, todennäköisesti useammankin parlamenttikauden ajan. Miten tulevat konkretisoitumaan puheet kilpailukyvyn säilyttämisestä ja uudesta teollisesta vallankumouksesta?Haastatellut asiantuntijat:
Ulriikka Aarnio, Climate Action Network Europe
Terhi Lehtonen, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän neuvonantaja
Mika Kukkonen, Suomen pysyvä edustusto Europpan unionissa
Kaisa Kosonen, Greenpeace International