Heinäkuun puheenvuoro
Ilmastonmuutos ja saamelaiset
Ilmastonmuutos on alkuperäiskansoille ihmisoikeuskysymys, koska ilmastonmuutos uhkaa alkuperäiskansojen kulttuurin perustaa. Arktisia alkuperäiskansoja uhkaa merenpinnan nousun seurauksena pakkomuutto perinteisiltä asuinalueiltaan kuten pienten saarivaltojen kansojakin. Merijään sulaessa mahdollisuudet harjoittaa perinteistä kalastusta ja pyyntiä heikkenevät, ja perinteiset saalislajit voivat kadota tai käydä uhanalaisiksi ilmaston lämpenemisen myötä. Alkuperäiskansoille on yhteistä läheinen luontosuhde ja elinkeinot, jotka perustuvat luonnonresurssien kestävään hyödyntämiseen. Ilmastonmuutos uhkaa tätä tasapainoa.Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa alkuperäiskansojen näkemykset ja tarpeet on sivuutettu. Valtioiden edustajat katsovat vieläkin, että alkuperäiskansojen oikeudet eivät millään tavalla liity ilmastonmuutoksen torjumiseen ja siihen sopeutumiseen saati YK:n ilmastosopimukseen (UNFCC). Tämä tulkinta ei voi olla kauempana totuudesta. Taloudellinen taantuma näyttää heikentävän entisestään mahdollisuuksia saavuttaa laillisesti sitovia sopimuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Meksikon ilmastokokouksessa. Suomi neuvottelee ilmastosopimuksesta osana Euroopan Unionia. EU:n alueella asuu yksi alkuperäiskansa, saamelaiset Suomessa ja Ruotsissa. Alkuperäiskansakysymykset ovat osa EU:n sisä- ja ulkopolitiikkaa ja EU:n täytyy huomioida alkuperäiskansojen oikeudet ilmastoneuvotteluissa. Tähän mennessä tämä on jäänyt toteutumatta EU:n päätöksenteossa, oli kyse ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuuden suojelusta tai alkuperäiskansapolitiikasta yleensä.
Kuluva vuosi on luonnon monimuotoisuusvuosi. Suomi ei ole saavuttanut tavoitettaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2010 mennessä, tosin siihen eivät muutkaan maat ole pystyneet. Luonnon monimuotoisuus uhkaa heiketä entisestään ilmastonmuutoksen myötä. Uudet tulokaslajit, kasvi- ja sienitaudit, ilmaston lämpeneminen ja kasvillisuuksien vyöhykerajojen muuttuminen uhkaavat erityisesti herkkää arktista luontoa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksien selvittäminen suhteessa luonnon monimuotoisuuteen ja niiden haittojen ehkäisy on lähivuosien suuri haaste niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla. Erityisen tärkeää on turvata luonnon monimuotoisuuden säilyminen saamelaisten kotiseutualueella, koska se on saamelaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin elinehto. Viimeisimpien tutkimusten mukaan saamelainen paimentolaisporonhoito voi olla erinomainen apu taistellessa tulokaslajeja vastaan, koska laiduntamisellaan porot hoitavat perinnebiotooppeja, estävät luonnon pajukoitumista ja hidastavat tulokaslajien tuloa haavoittuvalle arktiselle alueelle.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN), joka on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisjärjestöjen yhteistyöelin, on hyväksynyt ensimmäisen saamelaisten ilmastopoliittisen strategiansa 14.4.2010. Strategiaa on tarkoitus laajentaa tulevana vuonna ilmastopoliittiseksi ohjelmaksi. Strategia on ladattavissa eri kielillä täältä. Strategian tarkoitus on vaikuttaa ennen kaikkea Meksikon tuleviin ilmastoneuvotteluihin, joissa toivottavasti päätetään laillisesti sitovista päästörajoista ja päästään sopuun ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.
Saamelaiset vaativat, että Meksikon ilmastoneuvotteluissa on sovittava laillisesti sitovista päästövähennyksistä ja sopimuksen rikkomisesta seuraavista sanktioista. Maapallon keskilämpötila ei saisi nousta yli 1,5 astetta, koska tätä korkeamman lämpötilan nousun vaikutukset uhkaisivat erityisesti arktisten alkuperäiskansojen elinmahdollisuuksia. Jotta ilmastosopimus toteutuisi, valtioiden, jotka eivät täyttäisi päästövelvoitteitaan, tulisi maksaa merkittäviä sakkoja vuosittain. Sakot käytettäisiin kehitysmaiden päästöttömien energiatuotantomuotojen kehittämiseen. Ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutumista varten tulee perustaa YK:n alaisuuteen sopimuksen toteutumista valvova elin, jonka yhteydessä toimisi alkuperäiskansaelin, joka valvoisi alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumista sopimuksen toimeenpanossa. Ilman tällaista elintä alkuperäiskansojen oikeudet jäisivät täysin huomioimatta.
Kansallisella tasolla ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja haittojen vähentäminen edellyttää ilmastonmuutoksen vaikutuksien huomioimista kaavoituksessa, maankäytön ohjauksessa, resursoinnissa ja elinkeinojen, liikenteen ja rakentamisen tukijärjestelmissä. Suomen tulisikin laatia ilmastolaki, jonka avulla hillitään päästöjä ja rahoitetaan ilmastonmuutoksen ehkäisytoimenpiteitä sekä turvataan saamelaisten oikeudet ilmastopolitiikassa. Saamelaisille tulee antaa mahdollisuus sopeutua ilmastonmuutokseen omien kulttuuristen tapojensa mukaisesti ja tämä edellyttää että saamelaiskäräjille annetaan maankäytön ohjausvastuuta saamelaisten kotiseutualueella.
Saamelaiskäräjät sitoutuu strategiassa omalta osaltaan toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti ja toimimaan aktiivisesti ympäristöasioiden edistämiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Strategian toteutuminen tietenkin edellyttää, että valtiot ottavat saamelaisten tarpeet huomioon ja myös resursoivat saamelaiskäräjiä, jotta saamelaiskäräjät voi osallistua ilmastopolitiikkaan ja ennen kaikkea vähentää ilmastonmuutoksen haittoja saamelaiskulttuurille. Toivon koko sydämestäni, että alkuperäiskansojen tarpeet otetaan huomioon ilmastoneuvotteluissa ja Suomi sitoutuu edistämään osaltaan saamelaisten ilmastopoliittisen strategian toteutumista.
Klemetti Näkkäläjärvi
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja
klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi